Valvotut tapaamiset

Lapsella on lain mukaan oikeus tavata erillään asuvaa vanhempaansa. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä lapsen kanssa asuvan vanhemman että tapaavan vanhemman vastuulla. Vanhemmat vastaavat ensisijaisesti lapsen tapaamisoikeuden toteutumisesta.

Lapsen ja erillään asuvan vanhemman tapaaminen tai lapsen vaihto vanhemmalta toiselle voidaan perustellusta syystä määrätä tai sopia valvotuksi tai tuetuksi. Näitä syitä ovat esimerkiksi:

  • huoli siitä, että tapaajavanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana
  • pitkä aika lapsen ja tapaajavanhemman edellisestä tapaamisesta
  • tapaajavanhemman päihde- tai mielenterveysongelma
  • lapsen näkemä tai kokema väkivalta tapaajan taholta tai epäilys siitä
  • uhka lapsen kaappauksesta

Valvojan tehtävänä on taata lapsen turvallisuus tapaamis- ja vaihtotilanteissa. Valvoja laatii jokaisesta tapaamisesta tai vaihdosta raportin. Vanhemmat voivat saada raportit luettavaksi tai esimerkiksi oikeuden käsittelyä varten asianosaisen tiedonsaantipyyntö -lomakkeella.

Valvottuja tapaamisia, valvottuja vaihtoja tai tuettuja tapaamisia voidaan järjestää sosiaalihuoltolain mukaan käräjäoikeuden päätöksellä tai lastenvalvojan vahvistamalla tapaamissopimuksella. Palvelu on muhoslaiselle lapselle maksutonta.

Valvottu tapaaminen

Valvotussa tapaamisessa valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä lapseen ja tapaavaan vanhempaan. Valvoja on tarpeen vaatiessa käytettävissä myös lapsen hoitoon tai kohtaamiseen liittyvässä ohjauksessa. Valvojalla on velvollisuus keskeyttää tapaaminen, jos se on lapselle turvaton, esimerkiksi jos vanhempi käyttäytyy aggressiivisesti tai tulee tapaamiseen päihtyneenä.

Tapaamisia järjestetään yleensä iltaisin ja viikonloppuisin, enintään kolme tuntia kerrallaan. Tapaamispaikkana toimivat mukavat, tapaamisiin hyvin soveltuvat tapaamistilat leluineen, peleineen ja kirjoineen. Vanhempien ei ole välttämätöntä kohdata tapaamisen yhteydessä.

Tuettu tapaaminen

Tuettu tapaaminen eroaa valvotusta tapaamisesta vain siten, että valvojan ei tarvitse olla koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä. Valvoja on tapaamistilassa lapsen ja tapaavan vanhemman käytettävissä tarpeen vaatiessa.

Valvottu vaihto

Valvotuissa vaihdoissa valvoja on paikalla ja lapsen turvana vaihtotilanteessa, kun lapsi siirtyy vanhemmalta toiselle. Valvottua vaihtoa käytetään usein esimerkiksi pidempien päivä- tai viikonlopputapaamisten vaihtotilanteissa, kun vanhempien välit ovat hyvin riitaisat. Vaihto voidaan järjestää myös niin, että vanhemmat eivät kohtaa lainkaan. Vaihtoja voidaan järjestää perheen tarpeet huomioiden joustavasti Tampereen alueella järjestävän tahon resurssien mukaan.

Palveluun ohjautuminen

1. Tuomioistuimen päätös
Jos lapsen ja erillään asuvan vanhemman tapaamisista on oikeuden päätös, se tulee toimittaa palvelun järjestäjälle. Palvelun alkamisen nopeuttamiseksi päätöksen mukana kannattaa lähettää molempien vanhempien yhteystiedot. Valvottujen tapaamisten ohjaajat kutsuvat vanhemmat neuvotteluun, jossa tehdään sopimus oikeuden päätöksen pohjalta. Sopimukseen kirjataan käytännön järjestelyt tapaamisiin tai vaihtoihin liittyen.

2. Lastenvalvojan vahvistama sopimus
Sopimus voidaan tehdä myös ilman oikeuden päätöstä. Tällöin vanhemmat varaavat ajan lastenvalvojalle, joka kutsuu vanhemmat ja palvelun järjestäjän yhteiseen neuvotteluun lastenvalvojan luokse. Neuvottelussa vanhemmat voivat sopia lapsen ja erillään asuvan vanhemman tapaamisista sekä valvonnan tai tuen tarpeesta. Käytännön järjestelyistä tehdään sopimus palvelun järjestäjän kanssa. Sopimus on aina määräaikainen.

Yhteystiedot

Muhoksella valvottujen tapaamisten, tuettujen tapaamisten ja valvottujen vaihtojen järjestelyistä vastaa Perheoikeudelliset palvelut.

Muita palveluntarjoajia

Katso myös
Laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta (8.4.1983/361)
Sosiaalihuoltolaki (30.12.2014/1301)
Maistraatti Oulu

Perheterapeutti palvelee muhoslaisia lapsiperheitä. Perheterapeutti voi auttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja perheen vuorovaikutusongelmissa.
Perheterapeuttiin voi ottaa yhteyttä, kun

  • vanhemmat ovat huolissaan lapsen käyttäytymisestä, sosiaalisesta selviytymisestä tai kehityksestä
  • perhe haluaa apua kriisitilanteeseen
  • perheenjäsenten välillä on ristiriitoja

Yhteystiedot: perheterapeutti Pasi Keto, p. 044 497 0490