Lapsen huolto, asuminen ja tapaamiset

Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vanhemmat voivat laatia sopimuksen perheoikeudellisten palvelujen lastenvalvojan luona. Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan asiaa, he voivat viedä asian käräjäoikeuden päätettäväksi.

Olosuhdeselvitys tuomioistuimelle

Lapsen juridisia huoltomuotoja ovat yhteishuolto ja yksinhuolto. Kun lapsi syntyy avioliitossa, ovat molemmat vanhemmat yhdessä hänen huoltajiaan. Vanhempien erotessa tai kun lapsen isyys vahvistetaan, vanhemmat voivat laatia sopimuksen yhteishuollosta tai yksinhuollosta toiselle vanhemmalle.

Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeitten ja toivomusten mukaisesti. Huoltajan tehtävänä on mahdollistaa myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan. Lapsen huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan sekä oikeus tavata molempia vanhempiaan. Yhteishuolto ei siis merkitse lapsen menojen tasaamista puoliksi tai lapsen asumista puoliksi kummankin vanhemman luona.

Lapsilisä maksetaan korotettuna vanhemmalle silloin, kun vanhempi asuu yksin lapsen kanssa ilman taloudessa asuvaa puolisoa. Juridisella huoltomuodolla ei ole vaikutusta korotuksen myöntämiseen.

Huoltomuodot

Yhteishuolto
Lapsen huoltajat päättävät yhdessä lapsen terveydenhoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta ja asuinpaikasta. Lisäksi molempien huoltajien on allekirjoitettava lapsen passihakemus. Molempien vanhempien suostumus tarvitaan lapsen nimen muuttamiseen. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnosta ja kansalaisuudesta sekä pankki- ja varallisuusasioista. Yhteishuolto edellyttää vanhempien kykyä toimia yhdessä lapsen parhaaksi.

Yksinhuolto
Jos vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus yksin tehdä lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.

Tehtävänjakohuolto
Käräjäoikeus voi hakemuksesta määritellä lapsen huoltajien välisen tehtävien jaon. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmilla säilyy yhteishuoltajuus, mutta tuomioistuin antaa määräyksen niistä asioista, joista toinen huoltaja saa päättää yksin.

Oheishuolto
Käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä lapselle huoltajan ohella tai sijasta jonkun muun henkilön lapsen huoltajaksi.

Asuminen
Vanhempien asuessa erillään heidän on ratkaistava se, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi.

Lapsen kannalta huomioitavia asioita ovat muiden muassa:

  • miten lapsen hoitaminen, ruokailu ja vaatehuolto sujuvat
  • kuinka paljon vanhemmalla on aikaa lapselle
  • miten päivähoito ja koulu järjestyvät parhaiten
  • miten lapsi säilyttää tärkeät ihmissuhteensa (toisen vanhemman tapaaminen, sukulaiset, ystävät)

Lapselle on tärkeää, että hänellä on tietoa ja tunne siitä, mihin hän kuuluu. Avoin keskustelu asiasta ja yhteydenpidon säilyminen kummankin vanhemman kanssa lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta erossa.

Mahdollista on myös, että lapsi asuu vuoroin kummankin vanhemman luona. Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä. Lapsen ikä ja persoonallisuus on otettava huomioon silloin, kun vanhemmat suunnittelevat vuoroasumista. Lapsella voi olla kahdesta kodista huolimatta vain yksi virallinen asuinpaikka, jonka mukaan määräytyvät tietyt palvelut, kuten koulupolku ja terveydenhuolto. Vuoroasumista ei suositella pienille lapsille.

Lapsen tapaamisoikeus
Vanhempien asuessa erillään lapsella on oikeus pitää yhteyttä erillään asuvaan vanhempaansa sekä tavata häntä. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee molemmilta vanhemmiltaan tukea ja apua tapaamisten toteutumiseksi.
Tapaamisoikeudesta on mahdollista sopia suullisesti tai kirjallisesti. Sopimuksen laatimista varten vanhemmat varaavat ajan lastenvalvojalle ja lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jos vanhemmat ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä. Sopimuksessa voidaan määritellä tapaamisten ajankohdat niin arki- ja viikonlopputapaamisia kuin loma-aikoja ja juhlapyhiä koskien. Riitatilanteessa tapaamiskäytäntöihin on mahdollisuus hakea ratkaisua käräjäoikeudelta.

Valvotut tapaamiset
Lapsen ja erillään asuvan vanhemman tapaamiset voidaan järjestää oikeuden päätöksellä valvottuina tapaamisina.
Valvottuja tapaamisia on syytä harkita, jos vanhemmat eivät keskenään pääse sopimukseen tapaamisista ja on huolta siitä, että tapaajavanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana tai on kulunut pitkä aika lapsen ja tapaajavanhemman viime tapaamisesta.