Ero lapsiperheessä

Eroa harkitessaan vanhemmat kantavat huolta siitä, mitä ero tai sen uhka lapselle merkitsee. Mitä, miten, miksi? Kysymyksiä on paljon. Lapsen kannalta olennaista on vanhempien välisen yhteistyön rakentuminen eron jälkeen. Lapsi tarvitsee vanhemmiltaan aikaa, ymmärrystä, turvallisuutta ja tietoa muutoksista.

Ennen eropäätöstä

Löytyykö keinoja jatkaa liittoa kriisin jälkeen tai kriisistä huolimatta?
Perheasioiden sovittelu on lakisääteistä toimintaa avio- tai avoeroa pohtiville vanhemmille ja heidän lapsilleen. Sovittelijan tulee pyrkiä saamaan aikaan yhteisymmärrystä siitä, miten perheessä esiintyvät ristiriidat voidaan ratkaista kaikkien asianosaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sovittelijan tulee kiinnittää erityistä huomiota perheen alaikäisten lasten aseman turvaamiseen.

Perheasioiden sovittelu on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen keskustelumahdollisuus:
• avio- tai avoeroa miettiville
• erojärjestelyjä tekeville
• eronneille, jotka ovat sopeutumassa uuteen tilanteeseen
• puolisoille, jotka päätyvät jatkamaan yhdessä
• kun lapsen tapaamiset eivät suju tai vanhemmilla on erimielisyyttä lapsen asuinpaikasta

Muhoksen kunnan lapsiperheiden perheasioiden sovittelusta vastaa:
Oulun Perheasiain neuvottelukeskus

Muita auttamistahoja
Muhoksen kunnan perheterapeutti Pasi Keto, p. 044 497 0490
Perheaikaa.fi: Sivut on suunnattu lasta suunnitteleville, odottaville sekä pikkulapsiperheiden vanhemmille.
Parisuhteen palikat: Kirkkohallituksen perheasiat ja kristillinen aviopari- ja parisuhdetyö

Väestöliitto
Kataja-parisuhdekeskus
Suomen Uusperheiden Liitto Ry
Kriisikeskus Osviitta
Setlementti Naapuri: Perheväkivaltayksikkö

Kun eroon on päädytty

Avioero
Avioeroa haetaan jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudesta kirjallisella hakemuksella. Avioeroa haetaan joko yksin tai yhdessä puolison kanssa.

Avioeron voi saada kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen tai sen jälkeen, kun puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Harkinta-aika alkaa siitä, kun yhteinen hakemus on jätetty käräjäoikeuteen tai kun toinen puolisoista on saanut hakemuksen tiedoksi. Hakemus avioeroon tuomitsemisesta tehdään kuuden kuukauden kuluessa harkinta-ajan päättymisestä samalla tavoin kuin avioeroa koskeva asia on laitettu vireille.

Avioeron yhteydessä voidaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi saattaa myös lapsia koskevat asiat.

Lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista ja elatuksesta voidaan hakea ratkaisua käräjäoikeudelta avioerohakemuksen yhteydessä. Jos vanhemmilla on yhteinen näkemys asioista ja on oletettavaa, että hakemus on lapsen edun mukainen, päätös lasta koskevista asioista annetaan avioeropäätöksen yhteydessä. Vanhemmat voivat myös missä tahansa eron vaiheessa sopia lapsen asioista perheoikeudellisissa palveluissa lastenvalvojan luona. Tässä tapauksessa mahdollinen käräjäoikeudelle jätetty lasta koskeva hakemus on hyvä perua.

Jos vanhemmilla on erilainen näkemys lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisesta sekä elatuksesta, voidaan ratkaisua näihin asioihin hakea käräjäoikeudesta hakemus- tai kanneasiana tai käräjäoikeudessa tehtävän sovittelun kautta.

https://oikeus.fi/tuomioistuimet/karajaoikeudet/fi/index/hakemusasiat/perheasiat.html

Perheoikeudelliset palvelut
Vanhempien avio- tai avoeropäätöksen jälkeen vanhempien on ratkaistava, asuuko lapsi äidillä vai isällä. Samoin heidän on sovittava, miten lapsi tapaa sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat, avoliitossa syntyneen lapsen huollosta vanhemmat ovat mahdollisesti jo tehneet sopimuksen aikaisemmin. Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemmalle.

Lapsen elatuksesta tehdään erillinen sopimus. Eron jälkeen vanhemmat vastaavat lapsen riittävästä ja tarpeenmukaisesta elatuksesta elatuskykynsä suhteessa.

Vanhempien väliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisista sekä elatuksesta tehdään Perheoikeudellisissa palveluissa lastenvalvojan luona. Lastenvalvojan vahvistama vanhempien välinen sopimus on samanarvoinen käräjäoikeuden päätöksen kanssa. Lapsen ja vanhempien olosuhteiden oleellisesti muuttuessa sopimuksia ja käräjäoikeuden päätöstä voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai hakemalla uutta päätöstä käräjäoikeudelta.

Miten lasten käy?

Kerro lapselle
Eroa harkitessaan vanhemmat kantavat luonnollisesti huolta siitä, mitä avioero tai sen uhka merkitsee lapsille. Usein vanhemmat miettivät, mitä, milloin ja miten lapsille kerrotaan vanhempien erosta. Tärkeää on se, että lapselle kerrotaan olennaiset tiedot tulossa olevista muutoksista.

Jos vanhempien eropäätöksen tekeminen pitkittyy ja perheessä on kireä ilmapiiri, on hyvä kertoa lapselle väliaikatietoa tilanteesta. Tällöin lasta tulee rauhoittaa ja kertoa vanhempien selvittävän asiansa ja kertovan sitten lapselle vanhempien ratkaisusta. Aikuisten keskinäisiä riitoja ei tule puida lapsen kanssa. Lapsella tulee olla oikeus lapsuuteen ilman vastuunottoa vanhempien välisistä ristiriidoista. Lapsen syyllisyyttä erosta helpottaa tiedon antaminen vanhempien eroratkaisun syistä.

Asioiden järjestäminen
Kun on päätetty erota, tarvitaan vanhempien kesken paljon pohdintaa ja keskustelua lasten huollosta, tapaamisista ja arkielämän järjestämisestä. Olisi hyvä, että kaikki asiat eivät muuttuisi samalla kerralla vaan jos suinkin on mahdollista, olisi hyvä jonkun elämän osa-alueen pysyvän samanlaisena. Vanhempien tulisi yhdessä kuulostella myös lasten huolia, toiveita ja ajatuksia elämän tulevista ratkaisuista. Lapselle tulee kuitenkin tehdä selväksi, että aikuisille kuuluu vastuu päätöksistä.

Lapsen erosta selviämisen kannalta olennaista on vanhempien yhteistyön jatkuminen lapsen asioissa eronkin jälkeen. Kun lapsi näkee, että hänen rakkaat vanhempansa pystyvät toimimaan yhteistuumin, se on merkittävä rakennusaine lapsen tulevaisuuteen.

Lasten turvallisuutta lisää varmuus siitä, että heillä eron jälkeen suhde säilyy molempiin vanhempiin. Lapsen tasapainoisen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänellä on lupa pitää yhteyttä myös pois muuttaneeseen vanhempaansa. Tapaamisten säännöllisyys luo uutta säännönmukaisuutta lapsen elämään. Yksi lapsen suurimmista peloista on huoli toisen vanhemman menettämisestä kokonaan.

Arkielämän asioiden järjestely ja niistä sopiminen on lasten kannalta tärkeää. Lasten on hyvä tietää, että vanhemmat yhteistyössä tekevät sopimuksia heitä koskevissa asioissa. Vanhemmat tekevät aina päätöksen lapsen asioista, vastuuta ratkaisusta ei tule sälyttää lapselle, koska se on liian vaativa tehtävä lapselle.

Lapset reagoivat eroon
Älä säikähdä lapsen reaktioita. Lapset reagoivat eroon eri tavoin liittyen lapsen ikään, sukupuoleen, lapsen temperamenttiin ja erotilanteeseen. Jotkut lapset ilmaisevat itseään voimakkaasti heti tiedon saatuaan, mutta toiset reagoivat vasta myöhemmin konkreettisten tapahtumien myötä. Aika tavallista on myös se, että vasta vuoden päästä erosta lapsi oireilee esimerkiksi kiukuttelemalla tai keskittymis- ja oppimisvaikeuksin.

Lapsella pitää olla lupa ilmaista omia tunteitaan niin vihaa, surua, pettymystä kuin pelkojaankin. Lapsen muille läheisille aikuisille (mm. opettaja, hoitajat, sukulaiset) on hyvä kertoa perheen tilanteesta, jotta he voisivat ymmärtää lapsen mahdollisia käytöksen muutoksia, kuten itkuherkkyyttä, ärtyisyyttä ja pelokkuutta. On hyvä että lapsi ilmaisee tunteitaan eroon liittyen. Jos lapsi ei näin tee, on syytä olla ennemminkin huolissaan.

Jos aikuiset voivat huonosti omassa erokriisissään, lapset välttävät omien tunteiden ilmaisujaan. Siksi olisi hyvä, että lapsella olisi joitakin turvallisia muita aikuisia, joiden kanssa voi jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan.

Jos huolestut lapsen psyykkisestä hyvinvoinnista eron jälkeen, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi neuvolaan, perheterapeuttiin, psykologiin ja koululääkäriin.

Katso myös
Väestöliitto: Lapset ja ero
Parisuhde (suomi.fi) Tietoa mm. avio- ja avoliitosta sekä avioerosta