Muhoksen yläkoulu

Muhostie 5
91500 Muhos
PL 39
91501 Muhos

fax. 08 – 533 1190

Puh. 044 4970 434 / rehtori Juha Piirala
Puh. 044 4970 433 / kanslia toimistosihteeri
Puh. 044 4970 435 / opettajat
Puh. 044 4970 038 / keittiö


Ajankohtaista

Lukujärjestykset löytyvät WILMAsta. Tarvitset wilman tunnukset sivuston käyttämiseksi.

Muhoksen Yläkoulu – Loma-anomus 1-5 vrk

Muhoksen Yläkoulu – Loma-anomus yli 5 vrk

Kouluruokakysely viikolla 13

Liikuntaohjelmat

Tytöt Pojat
7-luokka Syksy
8-luokka Syksy
9-luokka Syksy

 


Koulumme

Opettajat

Opetettavat aineet Nimi
Biologia, Maantieto Hannuniemi Anne
Biologia, Maantieto Paavilainen Janika
Biologia, Maantieto Kiuttu Mikko
Englanti Rousu Pekka
Englanti, Ranska Seppänen Ulrika
Englanti, Ruotsi Vahtola Jenni
Erityisopetus Ollakka Johanna 0444970455
Erityisopetus Nyyssölä Arja 0444970451
Erityisopetus Anita Rauhala 0444970484
Erityisopetus Kari Sanna 0444970468
Historia, Uskonto (evl.) Heikkinen Vili
Historia, Uskonto (evl.) Suomela Johanna
Historia, Uskonto (evl.) Niemelä Anita
Historia, Yhteiskuntaoppi Fredriksson Irmeli
Kemia, Fysiikka, Matematiikka Hirvonen Marko
Kemia, Fysiikka, Matematiikka Hoppa Anna-Maija
Kemia, Fysiikka, Matematiikka Haapsaari Piia
Kemia, Fysiikka, Matematiikka Haataja Riku
Kemia, Fysiikka, Matematiikka, ATK Heikkilä Juho
Kemia, Fysiikka, Matematiikka, ATK Lukkarila Mika 0444970450
Kotitalous Vähäkari Outi 0444970485
Kotitalous Puhakka Eila 0444970443
Kotitalous, Tekstiilityö Jokilehto Vuokko
Kuvaamataito Saarinen Timo
Kuvaamataito Makkonen Merja
Liikunta, Terveystieto Iivananinen Mikko
Liikunta, Terveystieto Harjunen Pasi
Liikunta, Terveystieto Mäki Marja
Liikunta, Terveystieto Juujärvi Hanne
Musiikki Mäentausta Vili
Opinto-ohjaus Huusko Aaro 0444970437
Opinto-ohjaus Elorinne Jaana 0444970432
Ruotsi Kinnunen Anne
Ruotsi, Saksa Aapajärvi Katja
Tekninen työ Toivanen Kari 0444970439
Tekninen työ Kurtti Toni
Äidinkieli Haverinen Marja
Äidinkieli Kubin Mirja
Äidinkieli Konu Hanne
Äidinkieli Hämäläinen Eeva

 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)muhos.fi

Muu henkilökunta

Työtehtävä Nimi
Kouluavustaja Heinonen-Seppä Tarja 0444970464
Koulukuraattori Westman Tanja 0444970436
Koulunkäynninohjaaja Pohjola Hannele
Koulunkäynninohjaaja Viinikanoja Juho
Koulunkäynninohjaaja Klemetti Johanna
Koulunkäynninohjaaja Karppinen Kaisa
Siivooja Laukkanen Eija
Siivooja Musta Helena
Siivooja Nurro Terttu
Siivooja Sallinen Marjatta
Suurtalouskokki Kukkonen Marru 0444970038
Terveydenhoitaja Sipola Marika 0444970236
Toimistosihteeri Kukkonen Minna
Vahtimestari Pikkarainen Toivo

  Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)muhos.fi

Muhoksen yläkoulun historia

Muhoksen yläkoulu perustettiin 1945.
Koulurakennus valmistui 1959.
Lisärakennuksia on rakennettu, ja ne valmistuivat vuosina
1962, 1967, 1988, 1991 ja 2001.

Oppilaita tällä hetkellä n. 502

Koulumuodon muutokset:

1945, 4-luokkainen keskikoulu
1946, 5-luokkainen keskikoulu
1958, 8-luokkainen yhteiskoulu
1968, 5-luokkainen kunnallinen keskikoulu
1974, peruskoulun yläaste
2006, Muhoksen yläkoulu

Opetussuunnitelma

 

1 YLEINEN OSA 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 5 YLÄ-KOULUN VALINNAISAINEET
2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4.1 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 5.1 YLEISTÄ
2.1 TOIMINTA-AJATUS 4.2 OPPILASHUOLTO 5.1.1 Valinnaiskurssien määrä
2.2 ARVOT 4.2.1 Oppilashuoltotyöryhmä 5.1.2 Aihekokonaisuudet valinnaisaineissa
2.2.1 Koulun arvopohja 4.2.2 Oppilashuollon työnjako 5.2 TIETOTEKNIIKKA
2.2.2 Arvot arjessa 4.3 PELASTUS- JA KRIISISUUNNITELMA 5.3 VALINNAINEN KOTITALOUS
2.3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ 4.4 TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE 5.4 KUVATAIDE
2.4 OPETUKSEN PAINOTUKSET 4.5 OPPILAANOHJAUS 5.5 MUSIIKKI
2.5 OPETUKSEN RAKENNE 4.5.1 Yleistä 5.6 VIERAAT KIELET
2.6 KERHOT 4.5.2 Oppilaanohjauksen nivelvaiheet 5.6.1 Yleiset tavoitteet
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.6 TUKIOPETUS 5.6.2 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
3.1 OPPIMISKÄSITYS 4.7 KOULURUOKAILU 5.7 VALINNAINEN RANSKAN KIELI
3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ 4.8 KOULUMATKAT 5.8 VALINNAINEN SAKSAN KIELI
3.3 TOIMINTAKULTTUURI 5.9 PALLOILU
3.4 TYÖTAVAT 5.10 TANSSI JA AEROBIC
3.5 KIELIOHJELMA 5.11 LUONTOTUNTEMUS JA – HARRASTUS
5.12 KÄSITYÖ

 

1 Yleinen osa
Kaikessa Muhoksen yläkoulun toiminnassa noudatetaan valtakunnallisia ja kunnallisia perusopetusta koskevia päätöksiä. Nämä päätökset ovat:

– perusopetuslaki ja – asetus
– valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
– Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
– Muhoksen kunnan hyväksymä kunnallinen opetussuunnitelma
– opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma

↑↑ Paluu ↑↑

2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
2.1 Toiminta-ajatus
Muhoksen yläkoulu on yhteistyökykyinen, tekevä, uudistuva, avoin, vastuuntuntoinen ja turvallinen.

Koulumme toiminta-ajatus on, että koulu ja siellä työskentelevät ihmiset luovat oppilaalle turvallisen kasvuympäristön, jossa tuetaan oppilaan inhimillistä kasvua ja oppimista.

Koulumme tarjoaa monipuolista, ihmistä, yhteiskuntaa ja luontoa koskettavaa ja selittävää tietoa. Näin pyrimme antamaan oppilaille kyvyt ja taidot vastata ajan ja yhteiskunnan haasteisiin.

Pyrkimyksemme on kasvattaa koko kouluyhteisön jäsenet ottamaan vastuuta itsestään, lähimmäisestään ja ympäristöstään sekä oppimaan tunteiden ja itsensä ilmaisemista.

↑↑ Paluu ↑↑

2.2 Arvot
2.2.1 Koulun arvopohja
Muhoksen yläkoulun yleinen arvopohjan on kirjattuna opetushallituksen hyväksymissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POP 2004: 12). Esimerkiksi tasa-arvo ja demokratia ovat koulun toimintaa ohjaavia arvoja, joiden toteutumisen on valtio turvannut.
Perusopetus edistää ja ylläpitää yhteisöllisyyttä sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista, mutta siinä painottuu myös yksilön kasvu vastuuseen. Koulumme opetuksessa korostetaan myönteistä minäkuvaa, vastuuntuntoisuutta, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta sekä moniarvoisuutta, henkistä ja fyysistä turvallisuutta, luovuutta, yhteistyökykyisyyttä ja rehellisyyttä. Koulussamme pidetään tärkeänä kannustavaa ja myönteistä ilmapiiriä sekä sitä, että oppilas saa osakseen tasapuolisesti rajoja ja rakkautta ja että nuoren etu otetaan huomioon koulun päivittäisessä toiminnassa.

Kaiken arvokasvatuksen perusta on myönteinen minäkuva. Oppilas, jolla on realistinen ja myönteinen minäkuva, pystyy hyväksymään muut ja toimimaan kurinalaisesti työyhteisössä. Oppilas ymmärtää ihmisten erilaisuuden sekä arvostaa itsessään ja muissa sekä fyysisiä että henkisiä kykyjä ja suorituksia. Itsetuntoa vahvistetaan korostamalla jokaisen omien kykyjen mukaista kehittymistä.

↑↑ Paluu ↑↑

2.2.2 Arvot arjessa
2.2.2.1 Myönteinen minäkuva
Koulu tukee kodin kasvatustyötä ja oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä. Opettajat ja luokanvalvojat edistävät oppilaan kykyä ja taitoa huolehtia fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä sekä tukevat oppilaan kykyä ja taitoa ottaa vastuun omasta työskentelystään ja elämästään.

↑↑ Paluu ↑↑

2.2.2.2 Vastuuntuntoisuus sekä itsenäisyys ja omatoimisuus
Tähän kuuluu oppilaan:

– vastuun ottaminen oman ikätason mukaisesti
– oma-aloitteisuus ja ahkeruus
– omista työtehtävistä huolehtiminen ja aikataulujen noudattaminen
– oppikirjoista ja muusta koulumateriaalista huolehtiminen
– yhteisistä tiloista ja omaisuudesta huolehtiminen sekä oman työpisteen ja työtilojen siisteydestä huolehtiminen
– ympäristöstä huolehtiminen ja kestävän kehityksen edistäminen
– Oppilaan vastuuntuntoisuus näkyy arjessa hyvinvointina, viihtyvyytenä ja koulutyön sujumisena.

↑↑ Paluu ↑↑
2.2.2.3 Moniarvoisuus
Koulussa otetaan tasavertaisesti huomioon erilaiset yksilöt ja ryhmät sekä toimitaan aktiivisesti syrjinnän ehkäisemiseksi. Erilaisuuden hyväksymistä pidetään osana sosiaalista kasvua, ja moniarvoisuutta edistetään vuorovaikutussuhteissa, jotka muotoutuvat yhteisön eri ryhmien ja yksilöiden välillä.

↑↑ Paluu ↑↑

2.2.2.4 Henkinen ja fyysinen turvallisuus
Koulun toimintaan kuuluu se, että oppilas ottaa vastuun itsestään ja muista sekä ottaa huomioon muut. Lisäksi oppilaan tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja annettuja turvallisuusohjeita. Koulu tekee yhteistyötä kotien ja viranomaisten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa turvallisuuden takaamiseksi. Henkiseen turvallisuuteen kuuluvat myös hyvät tavat ja asiallinen kielenkäyttö.

↑↑ Paluu ↑↑

2.2.2.5 Luovuus
Luovuuden edistämiseen kuuluu oppilaan vahvuuksien etsiminen ja tukeminen sekä yksilöllisyyden huomioiminen. Tärkeää on myös eriyttäminen ja yksilöllisten taipumusten tukeminen opetuksessa sekä omatoimisuuden ja aktiivisen osallistumisen tukeminen. Luovuutta tuetaan oppilaslähtöisillä projekteilla ja antamalla mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ilmaisuun. Luovuutta edistävään ilmapiirin kuuluvat pienet ryhmäkoot sekä asianmukaiset tilat ja välineet.

↑↑ Paluu ↑↑

2.2.2.6 Yhteistyökykyisyys
Yhteistyötaitoja edistetään niin luokkatilanteissa kuin koulun koko koulun toiminnassa. Siihen kuluu myös erilaisuuden hyväksyminen sekä toimiminen erilaisissa rooleissa sekä oman roolin tiedostaminen ja vahvuuksien hyödyntäminen ryhmän eduksi.

↑↑ Paluu ↑↑

2.2.2.7 Rehellisyys

Rehellisyyteen kuuluu yhteiskunnan ja koulun sääntöjen noudattaminen sekä muista tehdyistä sopimuksista ja lupauksista kiinni pitäminen. Oppilaille muodostuu käsitys oikeasta ja väärästä muun muassa siten, että sääntöjä noudatetaan johdonmukaisesti ja rikkeistä seuraa oikeudenmukainen rangaistus.

↑↑ Paluu ↑↑

2.3 Perusopetuksen tehtävä
Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen
ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan
tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen.

Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.

Asetuksen mukaiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet.
(VN:n asetus nro 1435/2001)

Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

Tasapainoinen, terveen itsetunnon omaava, kriittisesti ympäristöään arvioiva yhteiskunnan jäsen.

Terve, hyvinvoiva, hyvätapainen oppilas.
Demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa aktiivisesti toimiva, kestävän kehityksen edistäjä.

Vastuullinen, yhteistyökykyinen ja suvaitseva oppilas.

Tarpeelliset tiedot ja taidot
Perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen.
Ihmisten tunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemus.
Ajattelun ja viestinnän taitojen kehittyminen. Äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja muilla kielillä. Esteettisten kokemusten ja elämyksien tarjoaminen kulttuurin eri aloilta sekä mahdollisuus kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja. Matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteet sekä tieto- ja viestintätekniikan hallinta.

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen.

↑↑ Paluu ↑↑
2.4 Opetuksen painotukset
Koulumme on perusopetusta antava yläkoulu, ilman erityispainotuksia. Kansainvälinen toiminta tukee kielten perusopetusta kannustaen oppilaita valitsemaan myös muita kieliä englannin ja toisen kotimaisen lisäksi.

↑↑ Paluu ↑↑

2.5 Opetuksen rakenne
Koulutus toteutetaan Muhoksen yläkoululla rinnakkaisluokkaopetuksena. Kukin ikäluokka on jaettu tarkoituksenmukaisen kokoisiin luokkiin siten, että hyvän oppimisen edellytykset turvataan opiskelijalle.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai/ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea opiskelunsa onnistumiseen. Tällöin erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, erillisessä pienryhmässä tai yksilöopetuksena.

Jos oppilaalla on jatkuvia vaikeuksia selviytyä yleisopetuksesta laaja-alaisen opetuksen tukemana, oppilas siirretään yksilöllisen opetuksen pienryhmään, erityisluokkaopetukseen jossa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestelyä koskeva suunnitelma, HOJKS. Vaihtoehtoja on kaksi: 1. Jos oppilaan vaikeudet koskevat sopeutumista yleisopetuksen ryhmiin tai jos oppilaan ongelmana on esimerkiksi kouluallergia, runsaat poissaolot yms., on sijoituksena sopeutumattomien erityisluokka. 2. Jos vaikeudet koskevat pääsääntöisesti oppiaineiden opiskelua, oppilaan opetus mukautetaan ja oppilas siirtyy erityisluokkaan.

Jos oppilaalla on vaikeuksia ryhmään sopeutumisessa, on opetus joissakin tapauksissa poikkeuksellisesti järjestetty Merikosken ammatillisen oppilaitoksen Sepäntien osastojen yhteydessä toimivalla 10 -valmentavalla luokalla. Tentit ja opetuksen ohjauksen järjestää Muhoksen yläkoulu.

Joillekin oppilaille on järjestetty ns. kotiopetus. Tällöin opetuksesta vastaavat yläkoulun opinto-ohjaajat, aineenopettajat ja erityisopettajat tapauskohtaisesti.

↑↑ Paluu ↑↑

2.6 Kerhot
Yläkoululla ei ole kerhoja.

↑↑ Paluu ↑↑
3 Opetuksen toteuttaminen
3.1 Oppimiskäsitys
Opettaja ohjaa oppilasta etsimään ja hankkimaan aktiivisesti tietoa. Hän auttaa oppilasta rakentamaan oman uuden tietoverkostonsa entisen tiedon pohjalle sekä itsenäisesti että yhdessä ympäristönsä kanssa. Käsitys tiedosta on muuttuva muuttuvassa maailmassa. Pysyviä ovat tiedolliset taidot: aktiivisuus, dynaamisuus, kriittisyys ja omakohtainen järkeily ja kokeileminen – siis ajattelu: käsitteiden ymmärtäminen, selittäminen ja soveltaminen.
Oppiminen tapahtuu itsenäisesti, opettajan ohjauksessa tai vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Uusien tietojen ja taitojen lisäksi opitaan oppimis- ja työskentelyta¬poja. Oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä huomiota.

↑↑ Paluu ↑↑

3.2 Oppimisympäristö
Koulun fyysisen ympäristön tulee olla viihtyisä, asianmukainen ja toimiva. Rakennetun ympäristön lisäksi myös ympäröivä luonto on osa oppimisympäristöä. Koulun oppimisympäristön tulee olla turvallinen, esteettinen ja virikkeitä antava. Oppimisympäristön tulee kehittää sosiaalista vuorovaikutusta ja ohjata oppilasta omatoimisuuteen ja itsearviointiin.
Myös koulun ilmapiiri on osa oppimisympäristöä, ja jokaisen koulussa työskentelevän tulee omalta osaltaan edistää avointa, kannustavaa, myönteistä ja turvallista ilmapiiriä.

↑↑ Paluu ↑↑
3.3 Toimintakulttuuri
Muhoksen perusopetuksen toimintakulttuuria ohjaavat koulun toimintaa säätelevät asiakirjat ja suunnitelmat, kuten koulun järjestyssäännöt, turvallisuussuunnitelma sekä kriisi- ja toimintasuunnitelma. Myös koulun arvot ovat olennainen osa toimintakulttuuriamme. Koulumme vuosittain laadittavasta työsuunnitelmasta käyvät ilmi kunakin työvuotena toteutettavat teema- ja erityispäivät.

Koulumme toimintakulttuuriin liittyvät aihekokonaisuudet ovat: Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ja turvallisuus ja liikenne. (Aihekokonaisuudet on kuvattu tarkemmin Muhoksen kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa.(s. 35-39.))

↑↑ Paluu ↑↑

3.4 Työtavat
Opetuksessa käytetään kullekin oppiaineelle ominaisia, monipuolisia työtapoja, jotka opettaja valitsee. Oppilaiden ikätason lisäksi työtavoissa otetaan huomioon oppilaiden väliset kehityserot ja erilaiset oppimistyylit. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden motivaation herättämiseen ja säilyttämiseen.

↑↑ Paluu ↑↑
3.5 Kieliohjelma
Muhoksen yläaste noudattaa Muhoksen kunnan kieliohjelmaa. Koulussamme opetetaan seuraavia kieliä: Suomea äidinkielenä, suomea vieraana kielenä, englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa.

↑↑ Paluu ↑↑

4 Opiskelun yleinen tuki
4.1 Kodin ja koulun yhteistyö
Kodin ja koulun välinen yhteistyö pohjautuu periaatteeseen, että huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulun tehtävänä on huolehtia oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä.

Koulun ja kodin välinen yhteydenpito on olennainen osa oppilaan koulunkäyntiä. Yhteinen kasvatusvastuu tarkoittaa sitä, että koulu ja koti toimivat yhteistyössä. Tavoitteena on edistää oppilaan oppimisen edellytyksiä sekä yleistä turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa ja kotona.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestää siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto voi tarvittaessa auttaa perhettä oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa seikoissa. Yhteistyön muodoista ja periaatteista päätetään lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa.

Koulun kannalta yhteistyö voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: tiedottamiseen, yhteistyötilaisuuksiin ja arviointiin.

Tiedottaminen

– koulun kotisivut
– yleistiedote koteihin vähintään kerran lukuvuodessa
– tarvittaessa kotiin lähetään tiedotteita ajankohtaisista asioista
– jokainen opettaja ottaa yhteyttä kotiin tarvittaessa
– vanhemmilla on velvollisuus ilmoittaa oppilaan koulunkäyntiin vaikuttavista muutoksista esim. perhesuhteissa
Yhteistyötilaisuudet
– yleisvanhempainillat järjestetään luokka-asteittain ja vanhemmilla annetaan mahdollisuus pyytää tapaamista henkilökunnan kanssa
– teemaillat:

* tulevien 7. luokkien illat (6. luokan kevätlukukaudella)
* 7. luokkien tutustumisillat mahdollisimman aikaisin syyslukukaudella
* valinnaisaineilta 7. luokille
* jatkokoulutuksesta 9. luokille
* ajankohtaisista aiheista tarpeen mukaan lukuvuoden aikana

– tarvittaessa palaverit (mukana koulun edustajat, vanhemmat, oppilaat)
– mahdollisuus luokanvalvojan tapaamisiin
– vanhempien vartit otetaan käyttöön kaikille uuden opetussuunnitelman mukaisesti opiskeleville alkaen seitsemänsistä luokista lukuvuonna 2005-2006.

Arviointi

– jaksopalaute ja – arviointi jokaisen jakson päätteeksi
jakson aikana opettajat antavat tarvittaessa välitöntä palautetta oppiaineeseen parhaiten soveltuvalla tavalla
– jaksopalautteessa otetaan huomioon oppilaan tuntityöskentely
– välitodistus 3. jakson päättyessä ja lukuvuositodistus kevätlukukauden päättyessä
– päättötodistus 9. luokan päättyessä
– vanhemmille ja oppilaalle varataan mahdollisuus arviointipalautteen antamiseen suoraan jokaisen oppiaineen opettajalle
– maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitaito
oppimista tuetaan tarvittaessa tukiopetuksella sekä kotikielen opetuksella
suomen kielen opettamiseen panostetaan resursseja
– oppilaan opintojakson aikana osoittama menestyminen opinnoissa käy esiin jaksopalautteesta
opintomenestystä mitataan mm. jakson aikana järjestettävillä kurssikokeilla:
oppilaskokeet järjestetään pääsääntöisesti jokaisen kurssin lopussa
oppilaille järjestetään tilaisuus suorittaa jostain syystä välistä jäänyt kurssikoe ns. rästitentissä jokaisen jakson jälkeen tai korottaa hylättyä arvosanaa ns. korotustentissä kaksi kertaa lukuvuodessa
oppilaskokeen uusimiseen järjestetään tilaisuus
– työyhteisön/koulun osalta itsearviointia ja toiminnan kehittämistä toteutetaan kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti
– oppilaiden osalta itsearviointia toteutetaan kuhunkin oppiaineeseen parhaiten soveltuvalla tavalla
mm. itsearviointilomakkeilla ja oppilaiden omalla tavoitteidenasettelulla kurssin alussa.

↑↑ Paluu ↑↑
4.2 Oppilashuolto
4.2.1 Oppilashuoltotyöryhmä
Oppilashuolto on osa koulun kasvatus- ja opetustoimintaa. Oppilashuollolla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Oppilashuollon tavoitteena on turvallisen ja terveen oppimis- ja työympäristön luominen. Oppilashuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää, mutta myös oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista.

Oppilashuoltoryhmä on koulun sisällä toimiva moniammatillinen tiimi. Oppilashuoltoryhmän pyrkimyksenä on edistää oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työryhmässä käsitellään mm. koulukiusaamista, oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä, pinnausta ja päihteiden käyttöä. Muhoksen yläkoulun oppilashuoltoryhmän jäseniä ovat rehtori, opinto-ohjaajat, laaja-alainen erityisopettaja, terveydenhoitaja ja koulukuraattori sekä tarvittaessa koulupsykologi, sosiaalityöntekijä, luokanvalvoja, vanhemmat ja oppilas. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain. Ryhmän toiminta on luottamuksellista.

Muhoksen yläkoululla noudatetaan Muhoksen mallin mukaista varhaisen puuttumisen toimintatapaa. Kyseisen toimintatavan periaatteena on, että kuka tahansa koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen tai joku muu aikuinen, jolla tulee huoli jonkun lapsen tai nuoren hyvinvoinnista on velvollinen puuttuminen asiaan. Huoli oppilaasta tulee saattaa oppilashuoltohenkilöstön tietoon. Koulun oppilashuoltohenkilöstön vastuulla on työstää asiaa joko koulun oppilashuoltoryhmässä tai ohjata perhettä koulun ulkopuolisten palvelujen piiriin. Puuttuminen on oppilaasta välittämistä. Varhaisella puuttumisella voidaan usein ehkäistä tilanteen kiristyminen.

Toiminta ongelmatilanteissa:

1. Ongelmatilanteissa ensimmäisenä asian käsittely on luokanvalvojan tehtävä. Luokanvalvoja puuttuu myöhästymisiin, poissaoloihin, yleiseen käyttäytymiseen yms. Luokanvalvoja keskustelee oppilaan kanssa, tarvittaessa antaa rangaistuksen ja on yhteydessä kotiin. Oppilaiden vanhempia tavataan tarvittaessa.
2. Mikäli tilanne ei parane tai ongelmatilanteissa, joissa kyseessä on vakavampi rikkomus tai asia, joka koskettaa usealla luokalla olevia oppilaita, asiaa käsittelee luokanvalvoja ja rehtori. Selvitellään syytä ongelmaan, toimenpiteet ja rangaistukset sovitaan. Luokanvalvoja on yhteydessä oppilaan vanhempiin. Oppilaan vanhempia tavataan tarvittaessa.
3. Jos tilanne ei edelleenkään korjaannu tai kyseessä on erittäin vakava rikkomus tai ongelma, esim. oppilas vahingoittaa koulutovereitaan tai koulun omaisuutta asiaa käsittelee oppilashuoltoryhmä, jossa ovat mukana oppilas, vanhemmat ja luokanvalvoja. Tapaukset vaativat yleensä välittömästi monenlaisia toimenpiteitä ja jälkiseurantaa.

Tukitoimenpiteet (kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, lääkäri, sosiaalityöntekijä, erityisopettajat) oppilaan tukemiseksi ja auttamiseksi käynnistyvät siinä vaiheessa, kun katsotaan tarpeelliseksi.

↑↑ Paluu ↑↑

4.2.2 Oppilashuollon työnjako
Oppilashuoltoryhmä:
– kokoontuu säännöllisesti, yleensä joka viikko
– puheenjohtajana toimii rehtori, kirjaajana koulukuraattori tai hänen poissa ollessaan joku muu ryhmän jäsen
– kirjaukset tarkastaa kaksi oppilashuoltoryhmän jäsentä
kirjauksia säilytetään lukitussa kaapissa

Luokanvalvojan tehtävät:
– ensisijaisesti yhteydenpito kotiin, järjestävät vanhemmille mahdollisuuden myös henkilökohtaiseen tapaamiseen (ainakin oppilaan ollessa 7. luokalla)
– poissaolojen seuranta
– oppilaan opintomenestyksen seuranta: mm. jakson päätyttyä tuloste kursseista luokanvalvojalle, aineenopettajat antavat heikosta opintomenestyksestä tiedon luokanvalvojalle
– yhteydenpito oppilashuoltoryhmään: luokanvalvoja informoi oppilashuoltoryhmää luokkansa oppilaiden ongelmista ja vastaavasti oppilashuoltoryhmä informoi luokanvalvojaa oppilasta koskevista oppilashuoltoasioista salassapitovelvollisuus huomioon ottaen
– luokkahengen luominen ja kehittäminen
Opojen työnjako
– tehtävät jaettu luokka-asteiden mukaan
– uusien 7. luokkien ryhmien muodostaminen ja oppilaiden yläasteelle tutustuttaminen ja ohjaaminen
– 9.-luokkalaisten jatko-opintoihin ohjaaminen
– opintomenestyksen seuraaminen
– yksilöohjaus opinnoissa etenemiseksi
– oppilaan ainevalintojen ohjaaminen ja järjestäminen
– työelämään tutustumisjaksojen järjestäminen
Rehtorin tehtävät oppilashuollossa:
– päävastuu oppilashuollosta ja kurinpidosta

↑↑ Paluu ↑↑
4.3 Pelastus- ja kriisisuunnitelma
Erilliset liitteet saatavilla koululta.

↑↑ Paluu ↑↑

4.4 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä arvostaa omaa ja toisten työtä, noudattaa koulun sääntöjä ja hyviä tapoja.

Sanallisessa arvioinnissa eri osa-alueet arvioidaan asteikolla erittäin hyvin / hyvin / tyydyttävästi / tarvitsee ohjausta.

Käyttäytymisen arvosana annetaan seuraavin perustein:

erinomainen 10
– ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä vaikuttaa myönteisesti muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin
– toimii rakentavasti kouluyhteisössä

kiitettävä 9
– toimii vastuullisesti kouluyhteisössä
– ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön

hyvä 8
– käyttäytyy yleensä asiallisesti
– noudattaa useimmiten koulun sääntöjä

tyydyttävä 7
– huomautettavaa muiden ihmisten ja ympäristön huomioimisessa, työn arvostuksessa ja sääntöjen noudattamisessa

kohtalainen 6
– suhtautuu välinpitämättömästi koulunkäyntiin
– rikkoo toistuvasti sääntöjä
– lietsoo asenteillaan ja teoillaan kielteistä ilmapiiriä

välttävä 5
– erittäin törkeä ja välinpitämätön käytös

hylätty 4
– käyttäytyminen normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta

↑↑ Paluu ↑↑

4.5 Oppilaanohjaus
4.5.1 Yleistä
Seitsemännellä luokalla oppilaat tutustuvat opinto-ohjauksessa yläasteeseen ja sen käytäntöihin. Näitä ovat esimerkiksi kurssimuotoinen opiskelu ja opiskelutaitojen kartoitus ja niiden kehittäminen. Opinto-ohjauksessa paneudutaan myös nuoren itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittämiseen sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen harjoittelemiseen uudessa luokkayhteisössä. Myös tutustuminen kahdeksannella ja yhdeksännellä luokilla opiskeltaviin valinnaisaineisiin tapahtuu opinto-ohjaustunneilla.

Kahdeksannella luokalla opinto-ohjauksessa tutustutaan lähinnä eri ammatteihin ja ammattialoihin.

Yhdeksännen luokan opinto-ohjauksessa paneudutaan peruskoulun päättövaiheen opiskeluun, itsetuntemukseen ja jatko-opintoihin. Muina aiheina voivat olla muun muassa yksilön kasvuun, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, käyttäytymiseen ja elämänhallintaan liittyviä aihekokonaisuuksia. Myös suvaitsevaisuus, kansainvälistyminen ja yrittäjyys ovat yhdeksännen luokan opinto-ohjauksen aiheita.

Luokkatuntien lisäksi opinto-ohjaaja antaa tarvittaessa myös henkilökohtaista ohjausta. Opinto-ohjaajan puoleen voi kääntyä myös erilaisissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa ja ongelmissa. Opinto-ohjaajan ja oppilaan väliset keskustelun ovat luottamuksellisia.

↑↑ Paluu ↑↑

4.5.2 Oppilaanohjauksen nivelvaiheet
1) Siirtyminen 6. luokalta 7. luokalle

Toimijat: molempien koulujen rehtorit, opinto-ohjaaja, luokanopettaja ja -valvoja, terveydenhoitaja, kuraattori, vanhemmat ja tukioppilaat.

– koulukuraattori haastattelee kaikki oppilaat 6. ja 7. luokalla
– rehtorin/kuraattorin/opon vierailut kouluilla kuudennen luokan kuluessa
– perusopetuksen vuosiluokkien 7.-9. opiskelusta tiedottaminen
– oppilaiden kotiin tarvittavat tiedotteet, joissa kysytään perustiedot ja lupa oppilaan koulunkäyntiä koskevien tietojen siirtämisestä
– keskustelu luokanopettajan ja muiden opettajien kanssa
– luokanopettajan palaute
– erityisopetustarpeen kartoittaminen
– tarvittaessa suora ohjaus erityisopetukseen ja muut tukitoimet sekä palaverit vanhempien ja oppilaan kanssa

– luokkien muodostaminen: luokanopettajan, opon ja kuraattorin yhteistyö
– tutustumisillat: 6. luokan kevät ja 7. luokan syksy
– tukioppilaat järjestävät kummiluokkatoimintaa 7. luokan oppilaille

2) Siirtyminen perusopetuksesta jatko-opintoihin toiselle asteelle

Toimijat: molempien koulujen rehtorit ja opinto-ohjaajat sekä tarvittaessa kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori

– yhteishausta tiedottaminen ja yhteishaun toteuttaminen
– työelämään tutustuminen
– tutustumiskäynnit oppilaitoksiin
– oppilaitosten esittelyt koulussa
– käynnit yrityksissä
– vanhempainilta
– Kelan ja työvoimatoimiston palvelut
– tarpeellisen tiedon siirtäminen seuraavaan kouluun

↑↑ Paluu ↑↑

4.6 Tukiopetus
Oppilaalle, joka on jäänyt jälkeen opinnoissaan tai tarvitsee erityistä tukea, on annettava tukiopetusta (PL 16§). Tukiopetus on ensisijainen tukitoimi oppimisvaikeuksissa. Se on sekä ennalta ehkäisevää että korjaavaa. Tukiopetus voidaan järjestää samanaikaisopetuksena tai työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella yksilö- tai ryhmäopetuksena. Tukiopetuksessa otetaan huomioon oppilaan tuen tarve, vahvuudet, oppimistyyli ja työskentelytavat.

Aloitteen tukiopetuksen järjestämisestä tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetus järjestetään yhteistyössä oppilaan vanhempien kanssa.

↑↑ Paluu↑↑

4.7 Kouluruokailu
Kouluateria on tärkeä osa oppilaan päivittäistä hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista. Kouluruokailu on myös osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruokalahenkilöstö ja koulun muu henkilöstö ovat opettajien rinnalla oheiskasvattajia ravitsemusasioissa ja hyvien tapojen opettamisessa.

Kouluruokailussa on kuuden viikon ruokalista. Erityisruokia tarjotaan e¬rityis¬ruo¬¬ka¬va¬li¬ota noudattaville. Huoltajien tulee toimittaa oppilaan erityisruokavalioista ja ruoka-aineherkkyyksistä lääkärintodistus keittiöhenkilökunnalle. Ruokailu on kaikille oppilaille maksuton.

Kouluruokailun kasvatustavoitteet Muhoksen yläkoululla:

1. Kouluruokailussa opitaan hyviä pöytätapoja ja sosiaalista kanssakäymistä
2. Koululounaalla tutustutaan uusiin makuihin
3. Kouluateria tuo odotetun tauon koulupäivään ja antaa voimia iltapäivän opiskeluun
4. Kouluruokailu on osa hyvinvointia
5. Kouluruokailussa huomioidaan vuotuisjuhlat

Kouluruokailua seuraa ja arvioi säännöllisesti koulun ruokalatoimikunta (Perustetaan syksyn 2005 aikana.). Huoltajien ja oppilaiden mielipidettä oppilasruokailusta kartoitetaan kyselylomakkeilla.

↑↑ Paluu ↑↑

4.8 Koulumatkat
Lähes puolet koulumme oppilasta on koulukyyditysten piirissä. Lukujärjestys laaditaan siten, että oppilaille koituu mahdollisimman vähän odotusaikaa koululla oppituntien päätyttyä ja/tai ennen varsinaisen koulun työpäivän alkua.

Mahdollisena koulukyytien odotusaikana oppilaalle tarjotaan tilaisuus tehdä koulussa annettuja tehtäviä esimerkiksi koulun tietotuvassa. Lisäksi oppilaille järjestetään mahdollisuus käyttää koulun kirjastoa ja tulevaisuudessa myös tietotupaan sijoitettavia tietokoneita koulukyytien odotusaikana.

↑↑ Paluu ↑↑

5 Yläkoulun valinnaisaineet
5.1 Yleistä
5.1.1 Valinnaiskurssien määrä
Valinnaisaineita opetetaan vuosiluokilla kahdeksan ja yhdeksän yhteensä 12 kurssia. (Kuusi kurssia vuosiluokkaa kohden.) Jokainen valinnaisaine käsittää neljä kurssia (kaksi kurssia molemmilla vuosiluokilla). Oppilas valitsee kolme valinnaisainetta seuraavista (3(valinnat)*2(vuosiluokat)*2(kurssia/vuosiluokka)=3*2*2= yhteensä 12 kurssia).

↑↑ Paluu ↑↑

5.1.2 Aihekokonaisuudet valinnaisaineissa
Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata oppilasta tarkastelemaan erilaisia ilmiöitä eri oppiaineiden näkökulmista. Aihekokonaisuudet näkyvät yhteisissä ja valinnaisissa oppiaineissa, yhteisissä tapahtumissa ja koulun toimintakulttuurissa. Vaikka aihekokonaisuuksia voidaan painottaa kuntakohtaisesti, koulukohtaiset painotukset ovat ensisijaisia.

Muhoksen kunnan kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa esitetään eri aihekokonaisuudet eri oppiaineisiin hajautettuna vuosiluokittain. Valinnaisaineissa pyritään toteuttamaan aihekokonaisuuksien sisältöjä.

Aihekokonaisuudet on kuvattu tarkemmin Muhoksen kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa.(s. 35-39.) Muhoksen yläasteen valinnaisaineissa toteutetaan seuraavia aihekokonaisuuksia osana opetusta:

Ihmisenä kasvaminen
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Viestintä ja mediataito
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Turvallisuus ja liikenne
Ihminen ja teknologia

↑↑ Paluu ↑↑

5.2 Tietotekniikka
Tietotekniikan peruskurssi 1 (kahdeksasluokkalaisille)

Kurssi on suunnattu kahdeksasluokkalaisille, jotka ovat suorittaneet tietotekniikan sisäänajokurssin. Ilman sisäänajokurssia opetukseen voi osallistua ainoastaan tietotekniikan opettajan erityis-suostumuksella.

Kurssi pyritään järjestämään opetusteknisesti syyslukukaudella. Kurssin sisältönä ovat tekstinkäsittely ja esitysgrafiikka – ohjelmat.

Tekstinkäsittely ohjelman opettelussa keskitytään valmiiksi tuotetun tekstin muokkaamiseen ja esitystavan oikeaan rakenteeseen. Aiheesta pidetään koe, joka arvostellaan arvosanoilla neljästä (4) kymmeneen (10). Esitysgrafiikka ohjelmalla rakennetaan luova esitys vapaavalintaisesta aiheesta, joka lopuksi esitetään kaikille kurssilla mukana oleville opiskelijoille.

Kokonaisuudessaan kurssi arvostellaan aiemmin mainituin arvosanoin. Arvosanaan vaikuttavat kaikki edellä mainitut seikat.
Tietotekniikan peruskurssi 2 (kahdeksasluokkalaisille)

Kurssi on suunniteltu niille kahdeksasluokkalaisille, jotka ovat suorittaneet tietotekniikan peruskurssi 1:n. Kurssi pyritään järjestämään kevätlukukaudella. Kurssi sisältää kotisivujen tekemisen harjoittelua sekä kuvankäsittely ohjelman opettelua.

Kuvankäsittelyssä pyritään hahmottamaan kuvan olemus tietotekniikan avulla. Kotisivujen tekemistä opetellaan rakentamalla omat kotisivustot.

Kurssi arvostellaan arvosanoilla neljästä (4) kymmeneen (10). Arvostelu suoritetaan tehtyjen töiden kriteerisoinnilla.

Tietotekniikan syventäväkurssi 1 (yhdeksäsluokkalaisille)

Kurssi on suunnattu yhdeksäsluokkalaisille, jotka ovat suorittaneet edellä esitellyt kurssit. Kurssi pyritään järjestämään syyslukukaudella. Kurssin sisältönä on taulukkolaskenta-ohjelma. Lisäksi kurssilla käydään läpi julkaisu-ohjelman käyttö.

Taulukkolaskenta-ohjelmalla opetellaan tekemään peruslaskentakaavoja sekä rakentamaan esitys kelpoisia diagrammeja.

Julkaisu-ohjelmalla tehdään esite vapaasti valittavasta aiheesta.

Kurssi arvostellaan arvosanoin neljästä (4) kymmeneen (10). Pääpaino arvostelussa on taulukkolaskenta-ohjelmasta pidettävällä kokeella.

Tietotekniikan syventäväkurssi 2 (yhdeksäsluokkalaisille)

Kurssilla opetellaan tuottamaan ajankohtaista materiaalia internetiin sekä paneudutaan tietokanta-ohjelman käyttöön.

Ajankohtainen Internet-materiaaliharjoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi verkkolehteä toimittamalla yhdessä muiden kurssilaisten tai jonkin muun koulun oppilaiden kanssa.

Kurssi arvostellaan arvosanoin neljästä (4) kymmeneen (10). Arvostelu suoritetaan tehtyjen töiden kriteerisoinnilla.

Aihekokonaisuudet tietotekniikassa

Ihminen ja teknologia
Viestintä- ja mediataito

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Oppilaan tulee tehdä annetut tehtävät sekä itsenäisesti suoritettavat työt kunnollisesti valmiiksi. Oppilas kykenee hyödyntämään ja soveltamaan oppimiaan asioita.
Lisäksi oppilaan tulee
Hallita tietoteknistä sanastoa tarvittavan määrän
Hallita perusohjelmiston käyttö sujuvasti

Sekä oppilas
Osaa käyttää sähköpostia ja lähettää liitetiedostoja
Osaa hakea tietoa internetistä
Osaa käsitellä ja muokata digitaalisia kuvia
Osaa hyödyntää taulukkolaskenta ohjelmaa
Osaa käyttää sujuvasti esitysgrafiikkaa
Osaa rakentaa kotisivuja

↑↑ Paluu ↑↑

5.3 Kotitalous
Tavoitteet löytyvät kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta.

8. luokka
Oppilas

– Opiskelee säilöntämenetelmät ja valmistaa säilykkeitä syksyn marjoista, hedelmistä ja kasviksista
– Syventää suomalaisten perusruokien ja leivonnaisten suunnittelu-, toteutus- ja valmistustaitojaan
– Oppii suunnittelemaan monipuolisia ja terveellisiä ateriakokonaisuuksia
– Laajentaa suomalaiseen juhlaperinteeseen liittyvää osaamistaan (kalenterivuosi- ja elämänkaarijuhlat)
– Perehtyy sosiaalisen vastuun ja välittämisen kysymyksiin
– Perehtyy eurooppalaiseen ruokakulttuuriin sekä teoriassa että ateriasuunnittelun ja toteutuksen osalta
– Laajentaa osaamistaan erityisruokavalioihin liittyen
– Oppii työskentelyssään huomioimaan ruoan kotimaisuuden ja taloudellisen ruoanvalmistuksen
– Syventää ruoan laatu ja turvallisuusosaamistaan
9. luokka
Oppilas

– Syventää tietojaan ja taitojaan ruoanvalmistusmenetelmien suhteen
– Tutustuu ruokakulttuurin muuttumiseen
– Perehtyy suomalaiseen ruokaperinteeseen ja eri alueille tyypillisiin ruokalajeihin
– Opiskelee asunnonsuunnittelua ja sisustamista
– Suunnittelee ja toteuttaa kaukomaiden ruokakulttuuria
– Perehtyy perheenperustamiseen, lastenhoitoon sekä arjen pyörittämiseen
– Syventää tietämystään elämänkaarijuhlista ja niiden järjestämisestä
– Laajentaa tietämystään erityisruokavalioista ja syömishäiriöistä

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet kotitalouden osalta

IHMISENÄ KASVAMINEN;
ryhmässä toimiminen, epäonnistumisen sietokyky, toisen huomioiminen, arjenhallinta, terveen itsetunnon kehittyminen, hyvä käytös, tunteiden käsittely, oikeudet ja velvollisuudet, harrastuneisuus -> kotityöt

KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS;
tapakulttuuri, perinneruoat, Euroopan- ja kaukomaiden ruokakulttuurit

VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO;
omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa, työohjeiden ymmärtäminen ja tuottaminen, median hyödyntäminen ja arviointi tiedonhaussa, opetusvideot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS;
omatoimisuus työskentelyssä, ideointikyky -> taito soveltaa oppimaansa, yhteistyökyky, vastuunottaminen yhteisissä projekteissa, yritysvierailut

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ;
kotitalousjätteiden käsittely, tähderuoan jatkokäyttö, kustannuslaskelmat, oman talouden suunnittelu ja kulutuskäyttäytyminen

TURVALLISUUS JA LIIKENNE;
ergonomia ja työturvallinen työskentely, työvälineiden oikea ja monipuolinen hallinta, ympäristöturvallisuus

IHMINEN JA TEKNOLOGIA;
keittiön pienkoneiden oikea ja turvallinen käyttö, tietotekniikka

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

Oppilas

– osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa käyttäytymisellään huomioon muut ja osaa toimia sekä itsenäisesti että ryhmässä
– on yrittävä ja myönteinen ja pyrkii vastuullisuuteen
– tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä

Käytännön työtaidot

Oppilas

– tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää niitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa
– osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen
– osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisia kodinkoneita ja – välineitä turvallisesti
– osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisia tekstiilejä
– osaa suorittaa kodin siivoustehtäviä
– osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä lajitella kodin jätteet

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot

Oppilas

– osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia tuotteen luotettavuutta
– osaa pääpiirteittäin kertoa kotitalouden menoista ja suunnitella omaa rahankäyttöään
– tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu- ja vaikutusmahdollisuudet

↑↑ Paluu ↑↑
5.4 Kuvataide
Yleistä

Kuvataiteen opetuksen tehtävänä peruskoulun 7-9 luokilla on kehittää ja monipuolistaa oppilaan omaa persoonallista ilmaisua ja antaa valmiuksia kuvallisten viestien tulkitsemiseen. Aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja kerrataan oppilaan omaan ympäristöön ja kuvamaailmaan liittyvien tehtävien avulla. Oppilas tutustutetaan uusiin aihepiireihin, tekniikoihin ja materiaaleihin elämyksellisen opetuksen avulla ja häntä rohkaistaan erilaisten välineiden luovaan hyödyntämiseen. Materiaalioppiin kuuluu olennaisena osana paitsi erilaiset käyttömahdollisuudet, myös välineiden oikeanlainen huolto ja säilytys.

Opetuksen keskeisin tavoite on luoda oppilaalle henkilökohtainen suhde visuaalisiin taiteisiin ja rohkaista häntä etsimään uusia keinoja kuvalliseen itseilmaisuun. Tätä kautta kuvataidekasvatus tukee oppilaan minäkuvan ja itsetunnon muodostumista sekä kehittää kommunikointi- ja yhdessä työskentelytaitoja. Opetuksessa käsitellään kuvataiteita laaja-alaisesti ja rikastutetaan oppilaan taiteentuntemusta. Opetus vastaa nykypäivän taiteen tekemisen haasteisiin unohtamatta klassista taidehistoriaa. Työskentely tapahtuu luovia ongelmanratkaisumahdollisuuksia etsien ja kokeillen, sekä omaa työprosessia tallentaen ja analysoiden.

Tavoitteet
Oppilas oppii:

– hyödyntämään uusia ja jo oppimiansa tietoja ja taitoja ilmaisussaan, sekä kokeilemaan rohkeasti niiden yhdistämistä
– huomaamaan taiteen arkielämässä ja ymmärtämään sen vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet
– suhtautumaan kriittisesti ympäristöstään saamiinsa kuvallisiin viesteihin ja tulkitsemaan niitä
– nauttimaan ilmaisustaan huolimatta omista taidollisista lähtökohdistaan
– arvioimaan omia ja toisten töitä, ottamaan vastaan ohjeita, kritiikkiä ja kehuja
– seuraamaan oman työnsä kehittymistä, vastaanottamaan haasteita ja ratkaisemaan luovasti eteen tulevia ongelmia
– tunnistamaan ja käyttämään kuvataiteisiin liittyviä termejä

Keskeiset sisällöt
– Nämä löytyvät valtakunnallisesta OPS.ista

Aihekokonaisuudet kuvataiteessa

IHMISENÄ KASVAMINEN
– ajatusten ja arvojen ilmaisu kuvallisin keinoin, persoonallisen ilmaisukeinon luominen
– oman työprosessin tarkastelu, analysointi ja arviointi
– omien tietojen ja taitojen kehittäminen, rajojen hakeminen
– omien, muiden oppilaiden ja julkisten taideteosten tulkitseminen ja arviointi
– ohjeiden, kritiikin ja kehujen vastaanotto
– ryhmässä toimiminen, toisten huomioon ottaminen
– erilaisuuden hyväksyminen
– vastuu materiaaleista ja niiden huoltamisesta, sekä aikataulusta

KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS
– oman paikallisen kulttuurihistorian ja – perimän tarkasteleminen, vaaliminen ja kunnioittaminen
– Suomen taidehistorian ja nykytaiteen tarkastelu
– Pohjoismaiden, Euroopan ja muun maailman taidehistorian ja/tai nykytilanteen sivuaminen
– monikulttuurisuuden ja ennakkoluulottomuuden merkitys taiteessa ja elämässä

VIESTINTÄ JA MEDIATAITO
– median viestien analysointi ja sisällön kriittinen tulkitseminen
– viestintään liittyvien keinojen ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen omassa työskentelyssä
– kommunikointi taiteessa, oman näkökulman esittäminen teoksen välityksellä
– taidekritiikin antaminen ja vastaanottaminen
– atk-välineiden ja digikameroiden hyödyntäminen omassa kuvailmaisussa
– tietokoneohjelmien ja internetin hyödyntäminen erilaisten kulttuuripalveluiden ja tiedon hakulähteenä

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
– osallistuminen yhteisiin projekteihin ja yleiseen ideointiin
– oma-aloitteisuus työskentelyssä ja vastuunkantaminen omasta työstä, sen valmistumisesta ja prosessin seurannasta
– yhteisten välineiden tarkoituksen mukainen käyttö ja huoltaminen

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA
– turvallisen ja kannustavan työilmapiirin luominen ja ylläpitäminen
– pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työskentely, mahdollisten eteen tulevien ongelmien pohdinta
– työtilojen, materiaalien ja välineiden järkevä ja vastuullinen käyttö
– ympäristön ja toisten ihmisten huomioon ottaminen työskentelytavoissa ja materiaalivalinnoissa

TURVALLISUUS JA LIIKENNE
– työturvallisuuteen liittyvien seikkojen huomiointi omassa työskentelyssä

IHMINEN JA TEKNOLOGIA
– tietotekniikkaan liittyvien laitteiden käyttö

Kuvataiteen jatkokurssi
Kurssilla syvennetään kuvan tekemisen taitoja. Oppilaat syventävät taitojaan mm. lyijykynä-, tussi-, hiili-, ja pastelliliitu tekniikoissa. Lisäksi kurssilla harjoitellaan akryyli-, ja öljyväri maalausta maalauspohjille.

Oppilaan on tarkoitus kehittää kurssilla itseilmaisua, sekä tutustua kuvan tekemisen keinoihin, mm. sommitteluun, valoon ja varjoon ja tilan kuvaamiseen.

Kaksiulotteisesta kuvasta oppilaan on tarkoitus siirtyä myös plastiseen työskentelyyn. Kurssilla tehdään kipsiveistoksia sekä muotoillaan savesta erilaisia taide ja käyttöesineitä. Rakentelun ja muotoilun periaatteella oppilaat saavat työstää myös erilaisia käyttöesineitä sekä tehdä kokeilevampaa taidetta. Materiaaleina toimivat esimerkiksi rautalanka, paperimassan ja erilaisten kierrätysmateriaalien avulla.

Piirustus ja maalauskurssi, 8. luokka (2 kurssia)
Valinnaisella piirustus- ja maalauskurssilla jatketaan kolmiulotteista työskentelyä ja valitaan aihepiirejä, materiaaleja ja tekniikoita oppilaiden ideoiden ja kiinnostusten mukaan. Oppilaiden kanssa käydään läpi erilaisia maalaustekniikoita, mm. vesiliukoisista väreistä akryylivärit. Kuvan tekemisessä painotetaan valon ja varjon merkitystä, sekä harjoitellaan värillisten harmaiden sekoittamista ja käyttöä kuvassa. Lisäksi painotetaan värien sekoittamisen harjoittelua ja hyödynnetään erilaisia väriharmonioita. Kurssilla harjoitellaan varjostuskeinoja eri vahvuisilla lyijykynillä ja opetellaan lyijykynätekniikoita.

Piirustus ja maalauskurssi, 9. luokka (2 kurssia)
Yhdeksännellä luokalla työskentelyssä hyödynnetään kaikkia jo opittuja taitoja. Töiden aihepiirit ovat osittain vapaaehtoisia ja niiden toteutuksessa vaaditaan tekniikan ja materiaalin hallintaa. Kurssilla tutustutaan kultakauden ajan taiteilijoihin ja teoksiin, sekä nykytaiteeseen. Aiheisiin liittyen opetellaan kuvataiteen termejä. Uusia tekniikoita ovat öljyvärimaalaus ja musta-valkosekatekniikka. Lisäksi syvennetään hiilipiirustuksen tuntemusta.

Media – ja kuvaviestintä (2+2 kurssia)
Oppilas syventää kuvaviestinnän välineiden käyttämistä omaan työskentelyyn sekä käyttää kuvaviestinnän keinoja elämysten ja tiedon hankinnan lähteinä:

– Syvennetään kuvallisen median ilmaisua ja vaikutuskeinoja (esim. valokuva, digi- ja videokuva)
– Liikkuvan kuvan erityispiirteet, elokuvien ja tv-ohjelmien analysointia sekä graafista suunnittelua
– Kuvakerronnan perusteiden ´soveltaminen ja syventäminen (esim.kuvakoot, – kulmat ja rajaus)

Oppilas syventää tietämystään käyttää median käsitteitä:
– Kuvan rakenteen ja sisällön tulkintaa sekä kuvan kriittistä tarkastelua (erilaisten kuvien tuottamista, tarkastelua ja arviointia)
– kuvan merkitys ja käyttötarkoitus (esim. symboli, dokumentti, ikoni tai
fiktiivinen)

Oppilas ymmärtää kuvaviestintää, valmistaa ja vastaanottaa kuvallisia viestejä sekä kykenee yhdistämään sanaa, kuvaa, ja ääntä viesteissään.

Kurssilla oppilas tutustuu liikkuvaan kuvaan, elokuviin ja videoihin. Oppilas työskentelee videokuvauksen keinoin, sekä valmistaa itse ottamia kuvia negatiiveista valokuviksi. Oppilas syventää tietoaan kuvien merkityksestä ja niiden käyttötarkoituksesta. Tutustumalla kuvaviestinnän keinoihin, oppilas kykenee tarkastelemaan mm. median kuvaa kriittisesti. Oppilas harjaantuu käyttämään kuvaviestinnän välineitä, sekä hallitsee kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja myös omassa ilmaisussaan.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas osaa:

– ilmaista itseään kuvallisin keinoin
– käyttää kuvanrakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita
– valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan
– selostaa kuvan tekemisprosessin luonnoksista valmiisiin töihin

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas osaa:

– tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä
– tarkastella ja tulkita kuvataiteen ja viestinnän kuvia
– hyödyntää näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin palveluja

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas:

– osaa erottaa, arvioida ja arvottaa ympäristöjen ja esineiden esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia
– tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään
– tuntee kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä

Työskentely ja tiedonhankintatiedot
Oppilas:

– osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan
– osaa hyödyntää muilta saamansa palautteen omassa työskentelyssään
– pystyy tehtävän mukaisesti itsenäiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa
– osaa käyttää ohjatusti tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ympäristöä ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja internetiä.

↑↑ Paluu ↑↑
5.5 Musiikki
Vuosiluokat 8-9
Laulu

-Ikäkauteen sopiva yksi-ja moniääninen lauluohjelmisto
-Mikrofonilaulu
-Solistisiin tehtäviin rohkaisu
Soitto

-Yhteissoittotaitojen syventäminen
-Bändisoitto
-Omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista mahdollisuuksien mukaan
Kuuntelu

-Kriittinen musiikin kuuntelu, arviointi ja oman mielipiteen perusteleminen
-Näytteitä taidemusiikin eri tyylisuunnista
-Jazzin tyylisuunnat
-Popmusiikin kehitysvaiheet Suomessa ja ulkomailla
-Vuodenkiertoon liittyvä musiikki

Musiikin tuntemus

-Taidemusiikin eri tyylisuunnat: barokki,klassismi,romantiikka,1900-luku
-Näyttämömusiikki:operetti, ooppera, musikaali, elokuvamusiikki, baletti
-Jazzin tyylisuunnat ja tunnetuimmat artistit

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS
Peilaamalla omaa musiikkikulttuuriamme muihin kulttuureihin kasvatamme oppilaita suvaitsevuuteen.

IHMISENÄ KASVAMINEN
Elämyksellisyys ja musiikilliset kokemukset kasvattavat itsetuntoa ja vahvistavat minäkuvaa.

VIESTINTÄ JA MEDIATAITO
Omien tuotosten tallentaminen ja analysoiminen sekä mahdollinen nuotintaminen.

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
Sittaminen yksin ja yhtyeessä sekä esiintymiset koulun tilaisuuksissa.

IHMINEN JA TEKNOLOGIA
Musiikin kuuntelemisen ja soittamisen sekä mikrofonilaulamisen avulla tutustuminen musiikkiteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.”

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Oppilas

– osallistuu yhteislauluun ja laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti
– hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy yhteissoittoon
– osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan
– osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa
– tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia
– tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää
– osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
– osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa

↑↑ Paluu ↑↑

5.6 Vieraat kielet
5.6.1 Yleiset tavoitteet
Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

↑↑ Paluu ↑↑
5.6.2 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen
kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
viestintä- ja mediataito.

↑↑ Paluu ↑↑

5.7 Valinnainen ranskan kieli
8. luokka (kurssi 1 ja 2)
Tilanteet:

– esittäytyminen ja esitteleminen
– kohteliaisuusfraasit¨
– ikä, kansallisuus ja ammatti
– voinnista puhuminen
– lipun ostaminen ja hinnan kysyminen
– ruoan ostaminen ja ruokasanastoa
– itsestä ja harrastuksista puhuminen
– viikonpäivät ja kuukaudet
– mielipiteen ilmaiseminen

Rakenteet:

– artikkelit
– lukusanat 1-69
– ranskalainen kysymys ja kysymyssanoja
– kieltosanoja
– subjektipronominit ja painolliset pronominit
– omistuspronominit
– il y a
– lähifutuuri
– I ryhmän verbien preesens ja passé composé
– de-prepositio: genetiivi, yhdyssanat, pas de
– tavallisimpien epäsäännöllisten verbien preesens

Työtavat:

– monimuototehtäviä perusrakenteiden oppimiseksi
– keskustelu- ja kuunteluharjoituksia

9. luokka (kurssi 3 ja 4)
Tilanteet:

– matkailusanastoa
– pesupuuhia
– sääilmauksia
– nähtävyyksistä puhuminen, vertailua ja värejä
– Pariisiin tutustumista ja ympäristön tarkkailua
– urheiluaiheita
– ostoksilla ja ravintolassa
– ihastuminen ja tutustuminen
– käskyjä ja kieltoja
– mielipiteitä ja perusteluja
– postikortin kirjoittaminen

Rakenteet:

– verbi + infinitiivi
– päiväys
– refleksiiviverbit
– adjektiivin taipuminen ja paikka
– komparatiivi
– II ja III ryhmän verbien preesens ja passé composé
– lukusanat 70 – 100 ja järjestysluvut
– avoir besoin, avoir envie, être e train de faire
– partitiivi
– suora ja epäsuora objektipronomini
– imperatiivi
– passé composé ja être-apuverbi
– modaaliverbit ja tavallisia epäsäännöllisiä verbejä

Työtavat:

– tilannekohtaisia sovellusharjoituksia
– keskustelu- ja kuunteluharjoituksia
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Kuullun ymmärtäminen

– märtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana.
– styy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja.*
– Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta.
Puhuminen

– Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.
– Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.
– Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.
– Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.
– Alkeellisessakin puheessa esiintyy peruskielioppivirheitä.

Luetun ymmärtäminen

– Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.
– Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset).
– Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

Kirjoittaminen

– Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
– Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).
– Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.
– Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy virheitä.

↑↑ Paluu ↑↑
5.8 Valinnainen saksan kieli
Saksan kielen opetus painottuu puheviestintään aidoissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa.

Tavoitteet:
Oppilaan kielitaidon tavoitteena on, että hän pystyy kommunikoimaan, ymmärtämään, lukemaan ja kirjoittamaan arkielämään liittyviä asioita. Oppilas oppii myös tuntemaan ja ymmärtämään suomalaisen ja saksalaisen kielialueen kulttuureja sekä tutustumaan mahdollisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Oppilas oppii käyttämään rohkeasti suullista ja kirjallista kielitaitoaan ja hyödyntämään muissa kielissä oppimiaan tietoja ja taitoja. Hän oppii myös arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin.

8. luokka (kurssit 1 ja 2)
Erilaisten tekstien ja harjoitusten aihekokonaisuuksia ja viestintätehtäviä: esittäytyminen, tutustuminen ja tervehtiminen. Ostoksilla, ruokasanastoa, lukusanat. Teitittely, värejä ja julkisia paikkoja. Kouluaineita, viikonpäivät ja kellonajat. Anteeksipyytäminen ja siihen reagoiminen, kuukaudet. Hedelmiä ja marjoja ja ruokailuun liittyviä fraaseja. Harrastuksia kotiin liittyvää sanastoa. Mielipiteen ilmaisu ja kulkuneuvoja. Itsestä ja harrastuksista kertomista. Postissa asioiminen ja ostoksilla käyminen.

Puhelinkeskustelu ja tapaaminen sekä kohtelias kielenkäyttö. Tunteiden ilmaiseminen ja nuorten oikeuksia. Vierailukutsun esittäminen ja matkalle valmistautuminen ja vaatetussanastoa.

Näissä aihekokonaisuuksissa opitaan seuraavat kieliopilliset asiat: kieltosanat, säännöllisten verbien ja sein-verbin yksikön ja monikon taivutus. Substantiivien suvut, modaaliapuverbit ja kysymyslauseet. Possessiivipronominit, man-rakenne, epäsäännöllisiä verbejä ja eriäviä yhdysverbejä. Substantiivien monikko j a akkusatiivi. Perfekti opitaan ymmärtämisen tasolla.

9. luokka ( kurssit 3 ja 4)
Seuraavia aihekokonaisuuksia: Kuvailua suomen kesästä ja säästä kertomista. Terveyteen ja sairauteen liittyvää sanastoa ja voinnin tiedustelua. Vierailu, elokuvissa, tien kysyminen ja neuvominen. Juhlatraditioita eri kulttuureissa. Maita, kansallisuuksia ja kieliä. Matkalipun osto ja viestin lähettäminen. Kotikaupungin ja koulun esittelyä. Tilaaminen ja laskun maksaminen ravintolassa ja rahanvaihtoa. Kodinhoitosanastoa ja puhelinkäyttäytymistä. Kokemuksia Saksasta ja tulevaisuuden näkymiä.

Kieliopillisista rakenteista opitaan seuraavia asioita: säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien perfekti. Prepositioita ja sijamuoto datiivi. Verbien imperatiivi. Monikon possessiivipronominit sekä pää- ja sivulauseen sanajärjestys.

Arviointi:
Oppimisen arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, suulliseen jatkuvaan näyttöön oppitunneilla ja
kirjallisiin vihkotuotoksiin.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Puhuminen

– Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista ja itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä.
– Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä.
– Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy.
– Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja joitakin vaativampiakin rakenteita.
– Laajemmassa vapaassa puheessa perusasioissa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

Kirjoittaminen

– Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa.
– Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).
– Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.
– Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

Kuullun ymmärtäminen

– Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, TV-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat.
– Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja.
– Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

Luetun ymmärtäminen

– Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta.
– Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia.
– Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.

↑↑ Paluu ↑↑
5.9 Palloilu
Palloilukurssilla syvennetään tavallisimpien pallopelien osaamista painottaen työskentelyssä pelinomaisia harjoitteita, viitepelejä ja pelaamalla oppimista.

Tavoitteet:
Oppilaille tulevat tutuiksi perusteet eri lajeihin liittyvästä pelitaktiikasta, minkä lisäksi he pääsevät harjoittelemaan tuomarina toimimista.

Keskeiset sisällöt:
Lajeina jalkapallo, pesäpallo, lippupallo, ultimate, lentopallo, koripallo, salibandy, kaukalopallo, tennis, sulkapallo, pöytätennis ja vesipelit.

Arvosana 10
Oppilas

– hallitsee peruspalloilulajit erinomaisesti
– omaa erinomaisen, monipuolisen pallon käsittelytaidon (+ mailankäyttö)
– toimii tunnilla aktiivisesti, ottaen huomioon myös muut ryhmän jäsenet
– kannustaa ja auttaa mahdollisuuksien mukaan myös muita oppilaita
– on kiinnostunut oppimaan uusia lajeja
– kokee yrittämisen tarpeelliseksi
– pyrkii aktiivisesti kehittämään omia taitojaan ja ottamaan vastaan palautetta
– tietää lajien/pelien perussäännöt hyvin ja pyrkii aina noudattamaan niitä
– pystyy toimimaan eri ryhmissä
– pukeutuu aina tunnille asianmukaisesti
– osaa käyttäytyä erinomaisesti (fair play)
– osaa antaa palautetta esim. tuomaritoiminnasta
– pystyy tuomaan positiivisesti esille myös omaa erityisosaamistaan

Arvosana 9
Oppilas

– hallitsee useimmat lajit hyvin
– omaa hyvän ja monipuolisen pallonkäsittelytaidon (+ mailankäyttö)
– toimii tunnilla aktiivisesti ja pyrkii aktivoimaan myös muita ryhmän jäseniä
– on valmis oppimaan uusia lajeja
– kokee yrittämisen myönteiseksi
– tietää perusasiat lajeista ja säännöistä ja pyrkii noudattamaan niitä
– haluaa palautetta ja pyrkii kehittämään omia taitojaan
– pukeutuu aina tunnille asianmukaisesti
– osaa käyttäytyä asianmukaisesti

Arvosana 8
Oppilas

– hallitsee perustaidot eri palloilulajeista
– omaa hyvän pallon käsittelytaidon
– osallistuu aktiivisesti tunneilla käytäviin harjoitteisiin ja pelitilanteisiin
– on yhteistyökykyinen ja vastuuntuntoinen
– edistää turvallisuutta tunneilla ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti
– yrittää parhaansa ja on valmis opettelemaan uusia taitoja
– suhtautuu palloiluun myönteisesti
– pystyy toimimaan eri ryhmissä ja joukkueissa eikä aina valikoi ryhmäänsä
– suhtautuu palautteeseen asianmukaisesti
– pukeutuu tunneille asianmukaisesti
– käyttäytyy hyvin

Arvosana 7
Oppilas

– hallitsee joitain perus- ja lajitaitoja
– omaa tyydyttävän pallon käsittelytaidon
– on yleensä aktiivinen tunneilla
– on valikoivasti kiinnostunut lajeista
– yleensä yrittää
– on valmis toimimaan eri ryhmissä
– ei aina pysty vastaanottamaan palautetta
– joskus ”unohtaa” liikuntavarusteet kotiin
– tuo julki omat mielipiteensä negatiivisella tavalla ja vastustaa pelitilanteissa annettuja tuomioita

Arvosana 6
Oppilas

– hallitsee vain vähän perustaitoja
– ei pysty hallitsemaan välineitä
– ei toimi aktiivisesti tunneilla vaan lintsaa harjoitteista ja pelitilanteista
– välttelee yhteistyötä ja joukkueessa toimimista
– yrittää ajoittain
– haluaa toimia vain tietyissä ryhmissä
– haluaa pelata vain tiettyjä pelejä
– ei tiedä pelisääntöjä tai ei halua noudattaa niitä
– palaute ei vaikuta toimintaan
– ei yleensä ole asianmukaisesti pukeutunut

Arvosana 5
Oppilas

– ei hallitse pallon käsittelytaitoja
– toimii aktiivisesti vain kehotettaessa
– ei pysty toimimaan yhteistyössä muiden kanssa
– ei ole kiinnostunut lajeista eikä pelisäännöistä
– ei yritä
– ei ota vastaan palautetta

Arvosana 4
Oppilas
– ei ole läsnä tuntityöskentelyssä
– vaikeuttaa ryhmän toimintaa
– ei toimi sääntöjen mukaan
– on vastuuntunnoton

↑↑ Paluu ↑↑

5.10 Tanssi ja aerobic
Tavoitteet:
Tanssi ja aerobickurssin tavoitteena on kehittää oman kehon hallintaa ja tuntemista sekä koordinaatiokykyä tutustumalla tanssin ja aerobicin eri muotoihin.

Keskeiset sisällöt:
Kurssilla harjoitellaan musiikin ja liikkeen yhdistämistä sekä musiikin ilmaisua liikkeen avulla. Lisäksi kurssilla tutustutaan ryhmässä liikkumiseen sekä oman kunnon kohottamiseen musiikkiliikunnan avulla. Oppilaiden itsetuntoa ja itseilmaisua kehitetään mahdollisten esiintymisien ja omien koreografioiden suunnittelemisen avulla.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Oppilas
– hallitsee monipuolisesti tanssin ja aerobicin perusliikkeitä, kuten erilaisia hyppyjä, askelluksia ja vartalon liikkeitä
– pystyy yhdistämään liikkeitä sarjoiksi ja liikkumaan musiikin rytmissä
– suhtautuu tanssin ja aerobicin eri muotoihin myönteisesti
– osallistuu aktiivisesti tunneilla käytäviin harjoitteisiin
– on yhteistyökykyinen ja vastuuntuntoinen
– edistää turvallisuutta tunneilla ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti
– yrittää parhaansa ja on valmis opettelemaan uusia taitoja
– pystyy toimimaan erilaisissa ryhmissä
– suhtautuu palautteeseen asianmukaisesti
– pukeutuu tunneille asianmukaisesti
– käyttäytyy hyvin

↑↑ Paluu ↑↑
5.11 Luonnontuntemus ja -harrastus
Kurssi auttaa oppilasta tutustumaan omaan ympäristöönsä. Ympäristöstä etsitään tietoa tekemisen, kokemisen, pienimuotoisten tutkimusten ja teorian avulla. Oppilaat voivat oman kiinnostuksensa mukaan vaikuttaa kurssin sisältöön.

Tavoitteet:
Oppilas

– Oppii saamaan tietoa ympäristöstään
– Oppii perusteet luonnontieteellisistä tutkimusmenetelmistä ja niiden raportoinnista
– Harjaantuu liikkumaan luonnossa
– Oppii ymmärtämään luonnon merkityksen ihmisen elämälle
– Oppii tärkeimpiä suomalaisia eliölajeja

 

Keskeiset sisällöt:

– Kasvien ja eläinten lajintuntemus
– Luontoharrastus: kalastus, metsästys, riistanhoito, retkeily
– Luonnossa liikkuminen: jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet, retkeilytaidot
– Luonnonsuojelu: uhanalaiset eläimet, luonnonsuojelualueet
– Koti- ja lemmikkieläimet, hyöty- ja koristekasvit sekä pihasuunnittelu mielenkiinnon mukaan
– Metsät luonnonvaroina

 

Arviointi:
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kiinnostuneisuuteen, asenteeseen, tuntityöskentelyyn, ryhmässä toimimiseen ja osallistumiseen, vastuun kantamiseen annetuista tehtävistä sekä kirjallisiin kokeisiin.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

– Oppilas omaa myönteisen asenteen opiskelulle
– Oppilaalle annetut työt kaikki suoritettu sekä tulokset ja kirjalliset kokeet ovat hyviä
– Oppilaan suhtautuminen ympäristöönsä on luontoa ja muita huomioonottavaa.

 

↑↑ Paluu ↑↑

5.12 Käsityö
Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen kulttuuriperinteeseen.

Keskeiset sisällöt
Käsityön yhteiset sisällöt

– tuote- ja prosessi-ideointi
– muodot, sommittelu ja värit
– materiaali- ja kuluttajatietous
– tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö
– erilaiset työjärjestykset ja työohjeet
– käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan
– erilaisten suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita
– tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista
– oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen
– oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun

Teknisen työn sisällöt
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksien käyttö suunnittelussa
erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin
rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti
erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia

Valmistaminen
teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö
teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen
monipuolista laiterakentelua mahdollisuuksien mukaan
kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys

Tekstiilityön sisällöt
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä
sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti
tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä
tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita
tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin

Valmistaminen
tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto
tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti
tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys

Käsityön tavoitteet ja oppisisällöt
Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 5-9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali -, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineiden ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön.

Valinnaisen teknisen työ tavoitteet ja oppisisällöt
8. luokka

– Koneiden käytön kertaus
– Turvallisuusmääräysten kertaus
– Liimalevyn valmistus
– Yksinkertaiset liitostekniikat käytännössä
– Puutöiden suunnittelu
– Teknisen piirtämisen taitojen syventäminen
– MIG – hitsaus
– Metallitöiden suunnittelu
– Pakollisten ja omien töiden suunnittelu ja valmistus
– Pintakäsittelymenetelmien käyttö
– Palo- ja pelastuskoulutus

 

9. luokka

– Turvallisuusmääräysten kertaus
– Pakollisen aloitustyön valmistus
– Cads – ohjelman käyttö, kuvan tuottaminen
– Juotostekniikat
– Elektroniikkatyöt
– Pintakäsittelymenetelmien käyttö
– Päättötyön suunnittelu ja valmistus

Valinnainen tekstiilityö
8. luokka

Ompelu

– suunnitellaan ja toteutetaan asu itselle tiettyyn tilanteeseen ja valitaan tarkoituksenmukainen materiaali sekä – huomioidaan vaatteelle asetetut vaatimukset ja oma persoonallisuus
– tehdään monipuolisia kaavamuutoksia
– opiskellaan erilaisia pukeutumistyylejä ja tilannepukeutumista
– laajennetaan saumurin ja ompelukoneen käyttötaitoja
– ommellaan erikoismateriaaleja
– tutustutaan kansallispukuun ja sen käyttöön

Lankatyöt

– tutustutaan koneneulontaan ja kankaankudontaan mahdollisuuksien mukaan
– valmistetaan omaleimainen ja moderni tekstiili joko neulomalla tai virkkaamalla
– opetellaan kuvio-, kirjo- ja pitsineuleita
– opitaan mitoittamaan neule-/ virkkausvaate sekä laatimaan ohje

Erikoistekniikat

– suunnitellaan ja valmistetaan tuote jollain erikoistekniikalla: lähtökohtana on kankaan koristelutapa (esim. silkkinauhakirjonta, kuivahuovutus)
– tutustutaan erilaisiin kankaan värjäystekniikoihin sekä applikaatioon ja valmistetaan kummallakin työtavalla tuote

 

9. Luokka

Ompelu

– pohditaan hyvän ja turvallisen lapsen vaatteen ominaisuuksia sekä valmistetaan tekstiili lapselle/ vauvalle
– tutustutaan pukeutumisoppiin ja opitaan valitsemaan omalle vartalolle sopivia vaatteita
– suunnitellaan ja valmistetaan omalle vartalotyypille sopiva vaatekokonaisuus
– laaditaan lopputyöstä portfolio, jossa esitellään työskentelyä ja perustellaan omia teknisiä ratkaisuja sekä arvioidaan itseä monipuolisesti
– valmistetaan omaan työhön vaativia yksityiskohtia
– tavoitteena on itsenäinen, omatoiminen ja luoviin ratkaisuihin pystyvä ompelija
– kiinnitetään huomiota hinta- ja laatutietoisuuteen

 

Erikoistekniikat

– tutustutaan erilaisiin kankaan värjäystekniikoihin ja sovelletaan tietoja ja taitoja kodin tekstiilien värjäämiseen
– syvennetään sommittelutaitoja
– perehdytään kodin tekstiilien hankintaan, valmistukseen, hoitoon ja elinkaareen
– suunnitellaan ja valmistetaan tilkkutyö käyttäen apuna moderneja apuvälineitä
– käytetään työskentelyssä rationaalisia työtapoja

 

Aihekokonaisuudet käsityössä

IHMISENÄ KASVAMINEN
– Eri kouluista tulevien oppilaiden yhteistyö
– ryhmässä kasvaminen
– Epäonnistumisen sietokyky
– Toisen huomioon ottaminen
– Valinnaisaineryhmissä työskentely, yhteistyö
– Valmistautuminen II- asteen koulutukseen, peruskoulun päättyminen, jatkokoulutuksen valinta

KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS
– Kotimainen käsityökulttuuri, perinnekäsityöt
– Pohjoismaiseen käsityökulttuuriin tutustuminen
– Eri maiden käsityökulttuureita, työvälineiden nimet eri kielillä
– Tapakulttuuriin liittyvät käsityöt

VIESTINTÄ JA MEDIATAITO
– Teknisen lukutaidon opettelu (ohjeiden ymmärtäminen ja tuottaminen)
– Tietotekniikan hyödyntäminen
– Suunnittelu ja piirtäminen

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
– Omatoimisuus työskentelyssä
– Materiaalimenekin laskeminen
– Vastuun ottaminen yhteisissä projekteissa
– Kustannusten syntyminen eri työvaiheissa, kustannus- ja tuottavuuslaskenta

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA
– Materiaalien valinta ja hyödyntäminen
– Kulutuskäyttäytyminen, uusiokäyttö
– Välineiden huolto ja kunnossapito

TURVALLISUUS JA LIIKENNE
– Oikeiden työtapojen opettelu, työturvallisuus
– Ergonomia työskentelyssä

IHMINEN JA TEKNOLOGIA
– Käsityövälineiden oikea käyttö, koneiden käytön opettelu
– Käsityöteknologian hallinta ja syventäminen
– Suunnitteluprosessi ja valmistus käsityövälineitä, koneita ja tietokonetta käyttäen
– Suunnitteluohjelmien käyttö
– Oppilastöiden kuvaaminen ja julkaisu internetissä

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
Oppilas

– havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
– ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
– dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa
– osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

 

Valmistaminen
Oppilas

– työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
– hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen
– osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
– osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia
– osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa

 

Itsearviointi ja prosessin pohdinta
Oppilas

– kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
– havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
– osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti
– arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein
– ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
– muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan
– on yrittävä ja myönteinen ja pyrkii vastuullisuuteen

 

Arvosana 4
Oppilas

– ei käy oppitunneilla
– ei osaa suunnitella käyttökelpoista tuotetta
– ei hallitse mitään tekniikoita eikä kykene seuraamaan kirjallisia ohjeita
– häiritsee muiden työskentelyä
– ei saa yhtään työtä valmiiksi

 

Arvosana 5
Oppilas

– ei osaa suunnitella käyttökelpoista tuotetta
– ei pysty käyttämään tarkoituksenmukaisia tekniikoita eikä kykene seuraamaan kirjallisia ohjeita
– häiritsee jatkuvasti muiden työskentelyä
– ei pysty muuttamaan suunnitelmiaan työn edetessä
– ei kestä kritiikkiä eikä osaa eritellä työnsä hyviä ja huonoja puolia
– ei saa töitään valmiiksi

 

Arvosana 6
Oppilas

– ei ole kiinnostunut työn suunnittelusta tai ei pysty suunnittelemaan käyttökelpoista tuotetta
– ei hallitse tekniikkaa eikä pysty seuraamaan kirjallisia ohjeita
– häiritsee muiden työskentelyä
– pystyy harvoin muuttamaan suunnitelmiaan työn edetessä
– ei pysty tarkastelemaan työskentelyään kriittisesti eikä erittelemään vahvuuksia ja heikkouksia
– ei saa kaikkia töitään valmiiksi

 

Arvosana 7
Oppilas

– tarvitsee työn suunnittelussa paljon opettajan apua, jotta työstä tulisi käyttökelpoinen
– työskentelee yleensä tarkoituksenmukaisesti ja eikä oikein jaksa seurata kirjallisia ohjeita
– ei häiritse muiden työrauhaa
– oppilaan on vaikea muuttaa suunnitelmiaan kesken työskentelyn
– pystyy jonkin verran tarkastelemaan työskentelyään kriittisesti ja osoittamaan huonoja ja hyviä puolia
– saa työnsä valmiiksi

 

Aarvosana 8
Oppilas

– pystyy opettajan ohjaamana suunnittelemaan käyttökelpoisen tuotteen (suunnitelmasta tulee ilmetä, millainen tuote on ja miten se on tarkoitus valmistaa)
– pyrkii työskentelemään tarkoituksenmukaisesti ja yrittää ratkaista ongelmat itse kirjallisen ohjeen avulla
– haluaa auttaa muita oppilaita
– pystyy tarvittaessa muuttamaan suunnitelmiaan työskentelyn aikana
– pystyy ohjatusti tarkastelemaan työskentelyään ja osoittamaan heikkouksia ja vahvuuksia
– oppilaan työ on siisti ja käyttökelpoinen

 

Arvosana 9
Oppilas

– oppilas pystyy usein itsenäisesti suunnittelemaan käyttökelpoisen tuotteen (suunnitelmasta tulee ilmetä, millainen tuote on ja miten se on tarkoitus valmistaa)
– työskentelee yleensä tarkoituksenmukaisesti ja yrittää ratkaista ongelmat itse kirjallisen ohjeen avulla
– auttaa muita oppilaita
– pystyy tarvittaessa muuttamaan suunnitelmiaan työskentelyn aikana
– pystyy omaehtoisesti tarkastelemaan työskentelyään ja osoittamaan heikkouksia ja vahvuuksia
– oppilaan työ on laadultaan hyvä

 

Arvosana 10
Oppilas

– suunnittelee lähes aina itsenäisesti käyttökelpoisen tuotteen (suunnitelmasta tulee ilmetä, millainen tuote on ja miten se on tarkoitus valmistaa)
– työskentelee lähes aina tarkoituksenmukaisesti ja ratkaisee ongelmat kirjallisen ohjeen avulla tai päättelemällä
– auttaa mielellään toisia oppilaita
– pystyy tarvittaessa muuttamaan suunnitelmiaan työskentelyn aikana
– pystyy omaehtoisesti tarkastelemaan työskentelyään ja osoittamaan heikkouksia ja vahvuuksia
– työskentely ja työ on laadultaan erinomaista

 

↑↑Paluu↑↑