Hyrkin koulun historia

Päivärinteen taajamassa oleva koulu on nimeltään Hyrkin koulu. Hyvää koulun nimeä ei haluttu vaihtaa, vaikka sijainti muuttuikin. Hyrkin historian alkaessa ei sellaista paikkaa kuin Päivärinne vielä ollut tällä seudulla olemassakaan.
Ennen vuotta 1920 ”peruskouluna” oli kiertokoulu, jossa opetettiin katekismus ulkoa ja ”puustaimia” sen verran, että kinkereillä selvisi ja naimalupa heltisi.
Tällä seudulla asuvista ne, jotka halusivat enemmän oppia, kävivät joen etelä-puolella olleessa Laitasaaren koulussa. Sitä pidettiin nykyisen Laitasaaren seurojentalon paikalla.
hyrkkihist01
Hyrkin koulun ensimmäiset oppilaat. Luokkakuva vuodelta 1922.
Opettajana G. A. Ala-Kojola.
hyrkkihist02
Oulujoen rannalla. Taustalla on 1925 valmistunut Hyrkin koulu
Tätä koulua kävi vain suhteellisen harvat ja hekin yleensä silloin, kun töiltään joutivat.
Koulupakkoa ei ollut, ja lapsetkin olivat tavallisessa perheessä työväkeä jo alle 10-vuotiaasta lähtien.
Syksyisin ja keväisin oli aikoja, jolloin kouluun ei olisi päässyt, vaikka olisi halunnutkin. Vuolaana virtaava Oulujoki oli ajoittain ylipääsemätön.
Tämän seudun asukkaat olivat silloinkin varsin sikiävää sakkia ja opinhaluistakin.Niinpä Muhoksen kunta osti v. 1920 Ähkyseltä talon, joka Martti Kesäniemen
muistelujen kukaan oli kooltaan n. 6m x 6m. Talossa oli keittiö ja kaksi kamaria.
”Ähkylän pirtissä” kävi koulua vuosittain n. 30-40 lasta.
hyrkkihist03
Äitienpäivä Hyrkin koululla 1928
hyrkkihist04
Luokkakuva vuodelta 1930,
opettajana G. A. Ala-Kojola
Vuonna 1925 rakennettiin varsinainen Hyrkin koulu. Se oli mitoitettu noin 50 oppilaalle. Lieneekö kunnanisät jo silloin nähneet ennusunia Parviaisen kankaalle v. 1930 aloitetusta Päivärinteen keuhkoparantolan rakentamisesta? Tietoa ei voinut olla, koska keskustelu rakentamisesta aloitettiin v. 1926 ja rakentamispäätös tehtiin v. 1928.
Tämä uljas koulu, jonka yhteydessä oli myös opettajien asunnot, oli tiloiltaan riittävä aina 1980 -luvulle saakka.
Syynä tilojen riittämättömyyteen silloin oli Päivärinteen parantolan kehittymissuunnan muutos. Tämä muutos oli tosiasiassa lakannut jo 1960 -luvulla. jolloin tuberkuloosi alkoi olla voitettu sairaus. Vuonna 1965 parantola sai luvan hoitaa muitakin keuhkosairauksia. Vuonna 1969 parantolan toiminnan jatkumisen turvaamiseksi se sai luvan perustaa sisätautien osaston. Sairaalaksi parantola muuttui 1971 ja luvan reumapotilaiden hoitoon se sai 1972.Sairaalan muuttuneet toiminnot toivat mukanaan henkilökunnan tarpeen lisäämisen. Syrjäisen sijainnin ja perheasuntojen puutteen vuoksi oli vaikeaa saada henkilökuntaa. 1977 valmistuneet 20 asunnnon ”Piilorivit” (rivitalot) auttoivat suuresti tilannetta.Kiinteistön laajennusosan valmistuminen 1982 viimeistään siirsi lapsiperheiden painopisteen Pivärinteen mäelle. Kun kunta kaavoitti omakotitaloalueen, oli tonteille enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Kylä kasvoi. Pian lapsista vain n. 10% asui muualla kuin Päivärinteen mäellä. hyrkkihist05
Kesäinen kuva koulun pientareella 1930 -luvulta
hyrkkihist06
Myllyn remontti -taustalla Hyrkin koulu
Uuden koulun saamista kylälle alkoi ajaa jo kylän ensimmäinen Hyrkki – Päivärinteen kylätoimikunta 1970 -luvun lopulla.Kyläläiset eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen siitä, pitäisikö vanha koulu vain peruskorjata ja laajentaa vai rakentaa kokonaan uusi. Koulun sijaintipaikkaa ei tällöin ollut tarkoituskaan muuttaa. Kylätoimikuntakin lopahti tähän selvittämättömään kiistaan.
Nykyisen 1984 perustetun kylätoimikunnan synty on lähtöisin myös tästä samaisesta koulujupakasta. Tämä uusi kylätoimikunta lähti ajamaan uuden koulun rakentamista Päivärinteen mäelle. Sen mielestä silloin jo syntyvyystilastojenkin mukaan lähivuosina reilusti yli 100 koululaista ei millään keinoilla saada sopimaan vanhan Hyrkin koulun saneerattuihinkaan tiloihin, vaikka tontti rakennettaisiin täyteen. Myös lähes sadan
lapsen kävelyttäminen n. 2 km vilkkaasti liikennöidyllä tiellä arvelutti.
Pitkän ja henkilösuhteitakin koetelleen kiistelyn jälkeen kunta päätyi uuden koulun rakentamiseen nykyiselle paikalle. Kun koulun rakentaminen saatiin, monia eri vaikutuskeinoja käyttäen, lääninhallituksen valtionapulistoilla kärkisijoille, pääsi rakentaminen vihdoin alkamaan. Koulu otettiin käyttöön vuonna 1992. Tänä päivänä lienevät kaikki kyläläiset hyvin tyytyväisiä sekä itse kouluun että sen sijaintiin.
hyrkkihist07
Aili Kupelan oppilaat vuodelta 1943
hyrkkihist08
Luokkakuva vuodelta 1952
Opettaja Eeva-Kaisa Vesala
UUSI KOULU
Päivärinteen taajamaan rakennettu Hyrkin koulu valmistui heinäkuussa 1992. Rakentaminen aloitettiin edellisenä kesänä. Koulurakennuksen kokonaispinta-ala on 1690 neliömetriä. KO. pinta-ala sisältää myös koulun yhteyteen rakennetun asunnon 78 neliömetrin pinta-alan.
Rakennuksen kokonaistilavuus on 7270 kuutiometriä.
Rakentamiskustannukset oliva yhteensä 9,9 miljoonaa markkaa, johon saatiin valtionosuutta 65 %. Rakentamiskustannukset olivat selvästi alle kustannusarvion, koska rakentaminen tuolloin oli erittäin edullista.
Koulun arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtuuritoimisto Juha Palovaara Ky Muhokselta ja rakennesuunnittelusta Insinööritoimisto E. Takkinen Kiimingistä. LVI-suunnittelusta huolehti Insinööritoimisto P. Nenonen Iistä ja sähkösuunnittelusta E. Kreivi Ky Oulusta.Rakentamisen Pääurakoitsijana toimi O & K Veikkola Oy Oulusta; ilmanvaihtotyöt teki MR-Ilmastointi Kempeleestä; Lv-työt Putkijohtoliike Pelkonen&Viitala Ky Muhokselta sekä Sähkötyöt RT-Sähkö Oy Jokirinteeltä.
hyrkkihist09
Luokkakuva vuodelta 1956
Opettaja H. Välitalo
hyrkkihist10
Luokkakuva vuodelta 1957
Opettaja Niilo Koskela
Oppilasmäärä on kasvanut, ja niin vuonna 1997 tehtiin päätös uuden kaksiluokkaisen siiven rakentamisesta. Se saatiin käyttöön syksyllä 1998.