Koulun historia

Huovilan koulun historiikki Opettajaluettelo Oppimisympäristöt
Huovilan vanha koulurakennus Juhlia Päiväkirjamerkintä 1918
Päiväkirjamerkintä 1910 Luvat eli vapaat Koulu lähellä lakkautusta
Oppivelvollisuus Päiväkirjamerkintöjä 1911, 1912, 1919 Vanhempainyhdistys
Ensimmäinen opettaja Urheilusankareita Home-evakossa Kirkonkylällä
Päiväkirjamerkintöjä 1911 ja 1917 Terveydenhuoltoa Lyydia Hirvelä kirjoittaa
Opettajat syynissä Päiväkirjamerkintä 1942 Uusi koulurakennus

Huovilan koulu sijaitsee n. 10 km:n päässä Muhoksen kunnan keskustaajaman ulkopuolella, Laitasaaren kylässä. Muhos on Oulun naapurikunta ja Ouluun on matkaa 38 km.

Koulun pihapiiri rajoittuu aivan Oulujoen pohjoispuoliseen rantatörmään. Kuiva männikkökangas suo oivalliset mahdollisuudet marjastamiseen, luonnon tutkimiseen ja liikunnan harrastamiseen.

Kouluumme rakennettiin vuonna 1998 liikuntasali sekä uusia luokka- ja opetustiloja. Koulurakennuksemme saneeraus valmistui syksyksi 1999.

Huovilan koulun historiikkia

Muhoksen ensimmäinen kansakoulu perustettiin Ponkilaan. Se aloitti toimintansa syyskuun 25. päivänä 1875. Seuraavina olivat vuorossa Laitasaaren, Kylmälänkylän ja Muhosperän koulujen perustamiset.

Huovilan koulun ensimmäinen opettaja Lyydia Hirvelä kirjoittaa Muhoksen kansakoulut 1875 – 1925 -nimisessä julkaisussaan Huovilan koulun perustamisvaiheista seuraavaa:

”Muhoksen kunnan Oulujoen pohjoispuolella asuvat valistuneet maanviljelijät E. Kalila, A. Keränen ja J. Kärnä y.m. usein neuvottelivat keskenään, että oliko jo sopiva aika pyytää kunnalta omaa koulua.

Piirissä oli lopulle 100 kouluikäistä lasta, useat olivat kotona, kun eivät jaksaneet Ponkilan tai Laitasaaren kouluun mennä. Koulumatkat, varsinkin pienemmille olivat pitkät sekä vaaralliset suuren joen yli lasten yksin kulkea. Vaara oli suurin luonnollisesti syksyisin ja keväisin ”huonon kulun” aikana.

Vihdoin tehtiin kuntaan esitys ja niin perustettiin järjestyksessä viides kansakoulu Huovilaan joulukuun 27. p. 1909. Sitä ennen oli kuntakokous marraskuun 8. p. 1909 valinnut maanviljelijät A. Keräsen, E. Kalilan ja J. Lukan ostamaan palstan tahi sopivan maatilan, johon koulu rakennettaisiin.

Toimikunta ostikin maanmittari Oskar Tiger´iltä Pieni-Huovilan tilan, jonka päärakennuksesta vähin korjauksin saatiin viihtyisä koulutalo. Rakentamisen valvoi ja huolehti maanviljelijä A. Keränen.”

↑↑Paluu↑↑

Huovilan vanha koulurakennus

Huovilan kansakoulu alkoi 22. p. elokuuta 1910. Työ aloitettiin oppilasasuntolan pirtissä, sillä työt olivat kesken varsinaisessa luokassa. Ensimmäisenä päivänä ilmoittautui pientenlastenkouluun 42 oppilasta.
Varsinainen kansakoulu alkoi 1. p. lokakuuta ja oppilaita saapui 62.


Päiväkirjamerkintä 1.10.1910:
Lukuvuosi alkoi
La lokakuun 1. p. 1910 Alkutoimitus! Järjestetty istumaan! Jaettu kirjat, kynät y.m. koulutarpeet sekä paperoitu vihkot.
Läsnä : poikia 25, tyttöjä 37, yht. 62 opp.
Lukuvuosi päättyi
To toukokuun 18. p. 1911 Klo 10-3: Lapsille jaettiin vihkot, piirustukset, savimuovailut ja käsityöt. Luokasta siirrettiin kuvat y.m. opetusvälineet kesäteloilleen. Lapset toimittivat tehtävät.


↑↑Paluu↑↑

Oppivelvollisuus

Suomen koululaitoksen historiassa merkkipaalu oli 15.4. 1921, jolloin oppivelvollisuus virallisesti astui voimaan. Tämähän tarkoitti sitä, että kunta oli velvollinen perustamaan koulun, jos koulupiiriin ilmoittautui 20 oppilasta.
Muhoksen kouluväen parissa oppivelvollisuus otettiin ilolla vastaan. Koulut olivat 6-vuotisia. Kaksi ensimmäistä vuotta lapset kävivät alakansakoulua, sitten yläkansakoulua ja sen jälkeen jatko-opetusta antoivat yläkoulun opettajat.

Huovilan koulupiirissä jatko-opetus alkoi vuonna 1924.
Jatkokoululaisten koulunkäynti oli kuitenkin epäsäännöllistä ja opinnot saatettiin jopa keskeyttää.
Opettajina toimivat alkuaikoina Lydia Hirvelä ja Saima Heikkinen. Joulujuhlat pidettiin aluksi yhdessä kansakoulun kanssa.

↑↑Paluu↑↑

Ensimmäinen opettaja

Huovilan ensimmäisenä opettajana toimi Lydia Hirvelä. 35 vuoden työrupeamansa aikana opettajatar taisi ehtiä kasvattaa koko kylän. On kerrottu, että Lydia osasi opettaa hyvin ja että kuri säilyi koulussa.
Opettajan sana oli laki. Opiskelurauhan säilytti jokin painava sana tai tuima katse. Kun nuhteet ja muistutuksetkaan eivät auttaneet, joutuivat uppiniskaisimmat jäämään arestiin.


Päiväkirjamerkintöjä 1911 ja 1917:
Ke lokakuun 4. p. 1911 Muistutuksia: Huutamisesta istuneet 3 IV l.p. 4 III l.p. 4 II l.p. ja 1 I l.p.
Ma maaliskuun 26. p. 1917 Muistutuksia: Oppilas ½ t. arestissa luvattomista piirtelemisistä.
Muita aiheita:
– pojat repineet navetan piipun
– sotkettu kuralla tovereiden vaatteita
– aitan katolle syydetty kaikkea tavaraa
– pojat seisoneet seinärahalla olon tähden ja pienempien nakkelemisesta
Päiväkirjamerkinnän mukaan koulu otettiin virallisesti käyttöön:
To lokakuun 12. p. 1911 Koulun vihkimäjuhla! Virsi 285: 1,3,4.
Rukoukset ja puhe, rovasti Strömmer,
puhe op. L. Hirvelä,
laulua ja runoja,
puhe op. Mehtonen, maanv. Keränen.
Maamme.


↑↑Paluu↑↑

Koulussa opetettiin kirjoitusta, kielioppia ja sisälukua. Kirjastotunnilla oppilaat suorittivat kirjojen lainausta. Muita oppiaineita olivat luonnontieto, maantieto, historia ja raamatunhistoria, piirustus, laulu voimistelu ja käsityö.

Huovilan koulu tuntuu olleen jo alkuaikoinaan edistyksellinen, sillä opintoretkistäkin löytyy maininta 15.12.1927. Silloiset III ja IV luokka kävivät kilometrin päässä agronomi Ahreniuksella kuuntelemassa radiota.
Syksyisin käytiin Ristisuolla nauristalkoissa.

Puutarhaa hoidettiin keväällä. Silloin käännettiin puutarhamaa, mitattiin penkit ja vaot sekä kylvettiin kukat ja istutettiin pensaat.

↑↑Paluu↑↑

Opettajat syynissä

Alkuvuosista lähtien koulun toimintaa tarkasti kansakouluntarkastaja. Hän vieraili useamman kerran vuodessa koululla toteamassa, että opettajat noudattivat annettuja säädöksiä. Tarkastaja H. Luukon nimi komeilee 1920-luvulla päiväkirjan sivuilla ja opettajien tunnollisuus kuvastuu esim. seuraavista merkinnöistä :
”Pojat veistäneet mallisarjan mukaan tai liikunnassa noudatettu kaavoja I, II, III, IV, V ja VI .”
Koulun johtokunnan jäseniäkin velvoitettiin koulukäynnein tarkkailemaan opettajien opetusta.

↑↑Paluu↑↑

Opettajaluettelo:

Mm. seuraavat opettajat ovat opettaneet Huovilan koulussa:

Lydia Hirvelä
Martta Nikka
Eino Koponen
Eeva-Liisa Jussila
Onni Kokkonen
Elina Viitavaara
Ritva Irjala
Heikki Markkanen
Minna Vähäkangas
Alpo Kämäräinen
Pirkko Nissi
Harri Hänninen
Elsa Arhela
Aune Simojoki
Anna-Liisa Jurva
Elvi Huttunen
Salli Kokkonen
Urpo Teirikko
Tuula Väisänen
Vappu Räätäri
Maria Kaukola-Gevirel
Tuula Oja
Ilpo Nuolikivi
Pia Meriläinen
Lahja Ala-Kojola
Anna Koponen
Niilo Jussila
Martti Huttunen
Martta Kurttila
Mirja Aatsinki
Riitta Mustikka
Pekka Rissanen
Sirkka Holappa
Anna-Mari Silenius
Juhani Silenius

↑↑Paluu↑↑

Juhlia

Juhlia vanhan ajan koulussa oli niukasti.Joulujuhla päätti syyslukukauden. Kalevalaa juhlittiin. Keväällä oli äitienpäiväjuhla.
Lukukinkereitä pidettiin säännöllisesti vuosittain vuoron perään kylän eri talojen pirteissä.
Koulu päättyi keväällä tutkintoon, joka 50-luvulla oli jo ohjelmallista. Tänä päivänäkin kinkeriperinne elää yhä.

↑↑Paluu↑↑

Luvat eli vapaat


Päiväkirjamerkintöjä 1911, 1912, 1919:
Ke lokakuun 18. p. 1911 Lupa Perintöruhtinaan nimipäivän johdosta!
Pe marraskuun 3. p. 1911 Lupa H. M. kruunauksen johdosta!
To joulukuun 19. p. 1912 Lupa H.M. Keisarin nimipäivän johdosta!
To toukokuun 1. p. 1919 Wappu lupa!!


↑↑Paluu↑↑

Päiväkirjamerkinnät todistavat, että 6.12.1917 eli Suomen itsenäisyysjulistuksen merkkipäivä sekä vielä vuodenkin kuluttua vastaava päivä olivat tavallisia koulupäiviä. Vasta v. 1919 löytyi merkintä vapaapäivästä tuona juhlapäivänä.

Joululoma oli pääsääntöisesti 2-3 viikon mittainen.

Ylimääräisinä lupina mainitaan lupa koulun puhdistamisen ns. suursiivouksen vuoksi.
Lupa huutokaupan takia.

Koska koululaiset kulkivat kouluun joen toiseltakin puolelta, lupapäiviä aiheutti myöskin jäittenlähtö sekä joen jäätyminen.

Löytyypä päiväkirjamerkintä tytöstä, joka oli joutunut olemaan poissa koulusta hajonneitten kenkiensä vuoksi. Huovilankin koulussa kenkä- ja vaatepula vaikeuttivat oppilaitten koulunkäyntiä niin, että osa oppilaista ei päässyt kouluun.

↑↑Paluu↑↑

Urheilusankareita

Koulun kasvateista Niilo Hartikan nimi on tuttu yleisurheilun puolelta. Niilo oli maileri vailla vertaa ja Pohjois-Pohjanmaalla eräät hänen saavuttamansa juoksuennätykset säilyivät lyömättöminä aina 70-luvulle saakka. Niilo Hartikka oli vuoden ikäinen koulun perustamisen aikoihin.

50-luvulla kunnan koulujen yhteiset hiihtokilpailut pidettiin vuoronperään eri kouluilla ja niinpä hiihtoa harrastettiinkin läpi talven. Liikuntatunneillakin useimmiten hiihdettiin kilpaa ja laskettiin mäkeä.
Opettaja Niilo Jussila oli innokas urheilumiehenä. Hänen ansiotaan tiedetään osaltaan olleen mestarihiihtäjä Senja Nuolikiven os. Pusulan menestyminen maailman kilpaladuilla.

↑↑Paluu↑↑

Terveydenhuoltoa

Muhoksen kunnan kansakoululaitoksen ohjesäännössä vuodelta 1921 mainitaan, että oppilaitten terveydentila pitäisi tutkia kerran vuodessa.
Vuonna 1926 kunnanlääkäri V. Roine valittiin koululääkäriksi.

Lääkäri tarkasti kerran vuodessa koululaiset ja oppilaat olivat pääasiassa terveitä, mutta puute ja suoranainen köyhyyskin heijastuvat lasten terveydentilasta. Myöskin löytyy maininta oppilaan eroamisesta sairauden tähden.
Tuhkarokko eli tuhkuri ja tulirokko mainitaan yleisesti poissaolojen syinä.

Nuorten Talkoot oli laaja, koko maata käsittävä kampanja. Opettajienkin oli toimittava elintarvikkeiden kartuttamiseksi ja järjestettävä sellaista kesätoimintaa, jolla saataisiin ruoka-aineita koulukeittolalle.
Huovilan kansakoulussa kampanjan vetäjänä toimi ansiokkaasti opettaja Lydia Hirvelä.

Perinnettä on jatkettu osallistumalla ala-asteiden yhteiseen toritapahtumaan.

Kansakoulujen oppilailla oli usein pitkät koulumatkat, minkä vuoksi kouluaterioiden merkitys korostui. Ilmainen kouluateria tuli lakisääteiseksi 1940 -luvun loppupuolella sisältäen aluksi vain lämpimän ruuan.

Sodan aikana pyrittiin hankkimaan ravintoaineet omavaraisesti.
Pitkään koululla opettajalla oli oma kasvimaa, perunapelto, marjapensaita ja muutamia kotieläimiä. Nämä kuuluivat opettajan luontaisetuun eli ne olivat osa palkkaa. Samalla oppilaat saivat maanläheistä käytännön opetusta opettajan puutarhassa ja navetassakin.

Sotavuodet vaikuttivat koulunkin elämään ja toivat lisävelvoitteita oppilaille.


Päiväkirjamerkintä 12.3.1942:
12.03.1942: Kuukausiloma; oppilaat keränneet valtiolle metalli- ja kumiromua 173 kg 825 gr, sotakummilapsille 426 mk 70 p ja Karjalan lapsille 50 mk


↑↑Paluu↑↑

Oppimisympäristöt

Kun tutkii Huovilan koulu irtaimen omaisuuden luetteloa 1930- ja 40- luvuilta ymmärtää, kuinka äärettömän paljon opiskeluympäristö ja opetusvälineet ovat kehittyneet viimeisten 60 vuoden aikana.
Opettaja Lyydia Hirvelä piti koulua pirtissä, jonka nurkassa oli puulämmitteinen uuni hiilihankoineen ja halkolaatikoineen. Puita poltettiin noin 35 syltä vuodessa.

Nyt joka luokassa on roskakori, mutta aiemmin yhtä tärkeä oli myös sylkyastia.
Öljylamppu valaisi luokan mustaa taulua. Laskut opetettiin helmitaulusta.

Virsiä ja lauluja säestettiin 2000 mk:n harmoonilla. Ompelukone oli hankittu 450 mk:lla.
Kuvataulut olivat yleisesti käytössä ja niistä opetettiin raittiit tavat, ilmastovyöhykkeet ja kansaintyypit.
Käsityötunnilla veistettiin valmiiden mallien mukaan. Pojat tekivät salkkarin, puikkarin, verkonkävyn, kirvesvarren, jauhoviskimen tai vaikka sälejakkaran.


Päiväkirjamerkintä 1918:
Pe tammikuun 11. p. 1918 Käsityöaiheet: Kottaraisenpönttö – Sälejakkara – Kaappi – Lapaset – Sukkaa – Kaikenlaista – Yönuttua


↑↑Paluu↑↑

Koulun sijainti Oulujoen rannalla heijastui kouluelämään:

Koululla oli vene, vesikelkka, tuura. Oli taikko , teekat, tahko, liippa ja kymmenysvaaka, porrasrapa, suuri pata, kauha, kapusta ja marjasaavi sekä vati ja kuurausharjoja sekä pieni että kova.

Kun tätä kaikkea ennen ollutta vertaa nykyiseen kouluelämään, tuntee ylpeyttä saadessaan opettaa uusissa tiloissa. Tänään uudelleenrakennettu koulumme loistaa valoisuutta. Luokkahuoneet ovat viihtyisät ja vihdoinkin saimme suurenmoisen liikuntasalin katsomoineen. Puitteet opettamiseen ovat erinomaiset. On kuvia, karttoja, nauhoja, romppuja, dioja, telkkoja, mikroja, näyttöjä. On episkooppi, videot, projektori, piirtoheitin, magneettitaulut ja keskusradio, tietokoneet, faxi ja sähköpostit.

↑↑Paluu↑↑

Koulu lähellä lakkautusta

Kun koulu nyt pursuaa oppilaista, on hyvä muistaa, että koulumme oli lähellä lakkautusta. Nimittäin 1970-luvun lopulla Hyrkin koulupiirin 5. ja 6. luokka kävivät koulua Huovilassa. Vuonna.1978 keskusteltiin koulun vanhempien kokouksessa siitä, että Hyrkin oppilaat otettaisiin takaisin omaan kouluunsa. Jos näin olisi käynyt, Huovilan koulu olisi lakkautettu kolmen vuoden päästä.

Yleinen mielipide kokouksessa oli kuitenkin se, että kumpikin koulu jatkaisi toistaiseksi kuten ennenkin.
Huovilan koulun jatkuminen oli myös taloudellisesti Muhoksen kunnalle edullisin vaihtoehto.

Vuonna 1971 Sanginjoen koulupiiri yhdistettiin Huovilan koulupiiriin, johon lisäksi nykyisin kuuluvat entiset Pyhänsivun ja Leppiniemen koulupiirit.

↑↑Paluu↑↑

Vanhempainyhdistys

11.9.1995 lähtien vanhempainyhdistys on toiminut monin eri tavoin tukien koulun työtä muutenkin kuin taloudellisesti.

↑↑Paluu↑↑

Home-evakossa kirkonkylällä

Syksyllä 1995 todettiin koulun vanhanpuolen saneeratuissa luokkatiloissa niin korkeat homepitoisuudet, että koulunpito piti lopettaa jouluun mennessä. Joululoman jälkeen 5-6 lk jatkoi opiskelua Kirkonkylän koululla ja evakkoaika venähtikin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi, jona aikana nykyinen upea koulu rakennettiin.

↑↑Paluu↑↑

Lyydia Hirvelä kirjoittaa:

”Kansakoululaitoksemme on vaatinut paljon uhrauksia niin kuntain kuin valtionkin puolelta. Näin tällaisina merkkipäivinä kun iloitsemme koulujemme saavutuksista sekä yleisesti sivistystason kohoamisesta, olemme oikeutetut katselemaan asioita kansantaloudenkin kannalta, mitä koulut yhteiskunnalle maksavat ja mikä on niiden tuottama hyöty.
Voidakseen menestyksellä suorittaa tärkeän tehtävänsä koulu tarvitsee kunnan ja valtion voimakasta kannatusta ja tukea, valtuuston ja johtokuntien myötätuntoa ja ymmärtämystä.
Uuden ajan koululle asettamat uudet vaikeat tehtävät – nekin puolestansa kehoittavat jatkuvaan vuorovaikutukseen – päämääränä koulu- ja kasvatuskysymysten helpoittaminen.
Meillä Suomessa on säädetty yleinen oppivelvollisuus, joka lisää koulujen oppilaiden lukumäärää suunnattomasti. Kouluaikaa on myös lisätty, niin ettei se käsitä ainoastaan lapsuuden, vaan myös ihmisen luonteen, hänen henkisen samoin kuin ruumiillisenkin olemuksensa kehityksen erinomaisen tärkeän varhaisemman nuoruuden iän. Paremmin varustettuna voi nykyajan kuin entisajan koulu käydä suorittamaan arkaluontoista, mutta yhä tärkeämmäksi käynyttä tehtäväänsä nuorison kasvattajana.
Me emme ulkonaisessa suuruudessa voi kilpailla suurten kansojen kanssa, vaan sivistyksessä ja sisäisessä eheydessä me voimme kohota kansana kansakuntain joukkoon. Suurten kysymysten onnellinen ratkaisu jää suuresti riippuvaksi siitä, missä määrin koulu nousevan polven kasvattajana, sen sielunelämän suuntaajana, kykenee antamaan apua lähimmäisenrakkauden ja oikeamielisyyden ylevien periaatteiden toteuttamiseksi ihmisten elämässä.
Lasten ja nuorison kasvattaminen ei kuulu yksinomaan opettajille, se on jokaisen kunnon kansalaisen tehtävä seisoa vartiona täällä Pohjolassa, vartiona pimeyttä ja väkivaltaa vastaan.”

↑↑Paluu↑↑

Uusi koulurakennus

Tänä päivänä juhlimme Huovilan koulun 90-vuotistaivalta. Samalla vietämme uuden koulurakennuksemme vihkiäisjuhlaa.

Koska koulu ja koti tekevät läheisesti yhteistyötä, valitsimme täksi suureksi juhlapäiväksi äitienpäivän ja näin juhlistamme samalla myös äitejä.

Muhoksella 14.5.2000
Huovilan koulun opettajat Ilpo Nuolikivi ja Harri Hänninen

↑↑Paluu↑↑