Museot

MUHOKSEN KOTISEUTUMUSEO

kotiseutumuseo_karttaMuhostie 17

Avoinna kesäisin
ti-la klo 12.00-16.00

Tiedustelut:
p. 040 5355 315 
tai 050 5914 252

 

museoVanha lainajyvämakasiini seisoo jykevänä Tikkalanmäellä.

Museopihan ympärillä on mäntypuisto, josta asiaa tunteva erottaa, mikä on piiskausmänty ja mikä hirttomänty. Hirttomännyn oksassa olevaa liestynyttä köydenpätkää vain tuuli heiluttaa…

Muhoksen kotiseutuyhdistys

Suomessa perustettiin 1950-luvulla lukuisia kotiseutuyhdistyksiä ja kotiseutumuseoita.Muhoksen kotiseutuyhdistys ry perustettiin 9.6.1953 tarkoituksenaan kotiseudun perinteen vaaliminen, vanhojen tapojen ja tietojen muistiintallentaminen, esineiden keräily ja kotiseudun elämään liittyvien paikkojen muiston säilyttäminen. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi rovasti A. I. Heikinheimo.

Museon perustaminen

Muhoksen Manttaalikunnalta vuokrattiin v. 1957 Tikkalanmäellä oleva lainajyvä-makasiini ja Muhoskylän Jakokunnalta tontti yhdistyksen käyttöön. Vuonna 1972 tehdyllä kauppakirjalla rakennukset siirtyivät kotiseutuyhdistyksen omistukseen.
Kesällä v.1953 Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kotiseututoimikunnan oppilasretkikunta kulki suunnilleen koko pitäjän ristiin rastiin keräten museoesineitä ja merkiten muistiin kansantietoutta. Museon sisustaminen suoritettiin osittain palkatulla työvoimalla, mutta esineiden järjestely suoritettiin talkoovoimin. Kunta rakensi venekatoksen.

Museon vihkiäisjuhla pidettiin kesällä 1963, arvokkaalla ohjelmalla museon yhteydessä.

kotiseutumuseo2Museorakennuksen historiaa

Museorakennus, entinen kruunun lainajyvämakasiini, liittyy vahvasti maatalouteen, sillä täältä jaettiin siemenviljaa kylvöaikaan sitä tarvitseville maanviljelijöille. Lainaajilta vaadittiin pantti, se oli tavallisesti jotain lainaajan omaisuutta, lehmä, heinän kasvu, saattoi olla koko torppakin. Lainamakasiinista on jäljellä 1 viljalaari ja viljan mittausastiat, kielot ja kapat.

Piiskausmänty

Museon pihassa kasvava ”piiskausmänty” on viime vuosisadan historiaa. Raipparangaistuksia toimeenpantiin täällä Muhoksellakin, silloin kun tuomioistuin niitä määräsi. Raipparangaistus kiellettiin lailla v. 1889 mikä astui voimaan v. 1891.

On olemassa perimätietoa siitä, kuka oli viimeinen joka sai raippoja piiskausmäntyyn sidottuna. Maalausurakoitsija V.Honkanen muisteli kerrottavan, että tämä oli vain muuan reppuselkäinen mies. Piiskaustilaisuuden aluksi miehen selkä paljastettiin ja piiskuri veteli määrätyn määrän piiskansivalluksia miehen selkään eikä miehen suusta kuulunut äännähdystäkään. Kun toimitus oli ohi, mies pukeutui, mutta ennen kuin lähti paikalta, jupisi itsekseen:”Eivätpä saaneet muhoslaiset vieläkään lukkaria”, tarkoitti, että eipä häneltä huuto eikä valitus kuulunut. Mies nakkasi repun selkäänsä ja käveli pois.

 

SÄHKÖMUSEO – Pyhäkosken voimalaitos, Leppiniemi

sahkomuseoRyhmävierailut sopimuksen perusteella

puh. 010 454 8313
fax. 010 454 8343

Pyhäkosken voimalaitosrakennuksessa sijaitseva sähkörakentamisen museo esittelee Oulujoen voimalaitosrakentamista 1940-1960 -luvuilta.
Esineistöä ja kuvia rakentamisajan maatalouselinkeinoista, rakennustyömailta ja voimalaitosrakentamisen kohdealuilta, esim. Pyhäkoskelta ja Jylhämästä.

Rakentamisen historiaan perehdyttävät myös videoidut dokumenttielokuvat.

Museon pääsalissa on esillä laaja valo- kuvakokoelma kaikkien voimalaitosten rakennustyömailta, rakentamisen aikakauden sähkö- ja konekorjaamon esineistöä sekä mm. työpaikkaterveydenhuoltoon liittyvää esineistöä.