VIRSTANPYLVÄITÄ LÄHIHISTORIASSA

Kiinnostava menneisyys - Kukoistava nykyisyys - Loistava tulevaisuus 

Muhoksen seutu on ollut asuttu jo kivikaudella. Keskiajalla seudulle saapui erämiehiä jokea pitkin, Pohjanlahden rannikoilta ja Savosta. Nykyisin muhoslaisia on yli 8 000.
Oulujokilaakso edustaa maaseudun kulttuurimaisemaa parhaimmillaan ja Muhos on maisemaltaan valtakunnallisesti arvokasta seutua. Muhos on Pohjanmaan jokipitäjiä: talot ja viljelykset ovat joen varressa, metsä- ja suomaat alkavat jokilaakson reunamilta.

Toiseen maailmansotaan asti Muhos oli maatalousvaltainen pitäjä. Oulujoen valjastamisen myötä elinkeino muuttui, nykyisin muhoslaiset ansaitsevat elantonsa pääasiassa palveluammateissa.
Muhoksen kunnan alueelle tehtiin vuosina 1941-1957 kolme suurta vesivoimalaitosta.

Ensimmäisenä valmistunut Pyhäkoski on putous-korkeudeltaan Suomen suurin. Voimaloista ylimmäisenä, aivan Utajärven rajalla on Pälli.Pyhäkosken alapuolella sijaitseva Montta valmistui 1957. Pienet Muhosjoen kosket Liimanni ja Isteri solisevat vapaina.

Oulujoki koskineen tunnettiin myös kansainvälisissä piireissä. Oulujoen lasku ja tutustuminen Pyhäkoskeen kuuluivat turistien elämyksiin maamme vanhimmalla matkailureitillä.1800-luvun loppupuolella kulki yhtenäinen matkailureitti Viipurista Itäsuomen kautta Kajaaniin ja Ouluun ja sieltä takaisin rautateitse etelään.
Keinot keksittiin turistien viihdyttämiseksi - Oulujoki laskettiin tervatynnyreitten päällä istuen. Venevuoroja oli tarjolla matkailijoille vasta 1900-luvun alussa.
Turismi vilkastui ja 1930 veneillä kuljetettiin noin 4600 matkailijaa kesässä. Venematkailu oli jännittävä seikkailu ja vaati myös uhrinsa; 1944 vene törmäsi vaijeriin ja katkesi, kuusi ihmistä hukkui koskeen.

Laivaliikennettä Muhoksen ja Oulun välillä on ollut jo 1870-luvulta lähtien.
Tarina kertoo, että muhoslaiset isännät kyllästyivät maksamaan oululaisille herroille laivamaksuja. Oululaislaivojen m/s Lempin ja m/s Laineen rinnalle piti rakentaa uusi rautakylki ja aluksen piti olla vähintään yhtä komea kuin oululaisten laivatkin. Rakennettiin m/s Muhos, kaksikerroksinen laiva, josta kuitenkin tuli pituuteensa nähden liian korkea ja jonka voimanlähteeksi nuukuuksissa hankittiin vielä liian pieni moottori. Niinpä m/s Muhos liikennöi vain yhden kesän Oulujoella ja senkin reilusti kallellaan. Seuraavana kesänä se palveli halkolotjana.

Oulujoki on ollut aina tunnettu kalaisuudestaan ja lohenpyynti olikin muhoslaisille merkittävä lisäansionlähde. Koskien valjastamisen jälkeen lohi ei enää noussut Oulujokeen, mutta Montan voimalaitoksen yhteyteen perustettiin 50-luvulla kalanviljelylaitos. Siellä kasvatetaan erityisesti merilohta ja meritaimenta Oulujokisuulle istutettavaksi sekä muita lohikaloja joki- ja järvialueille.
Virkistyskalastus erityisesti Pyhäkosken ja Montan voimalaitoksien välisellä alueella on nykyisin vilkasta.
Merikosken kalaportaat, jotka otettiin käyttöön 2003 mahdollistivat lohen nousun Monttaan saakka.

 

 

Virstanpylväitä lähihistoriassa

 

 

1851	Muhoksen ensimmäinen kirjasto perustettiin.
1875	Muhoksen ensimmäinen koulu aloitti toimintansa Ponkilassa.
1889	Apteekkari Wilhelm Alexander Sjöström avasi Muhoksen Apteekin 15.1.1889.
1903	Muhoksen asukasluku oli vuoden lopussa 4426 henkeä.
1904	Muhoksen Osuuskaupan virallinen perustamiskokous pidettiin 25.1. 1904.
1907	Koivikossa oli 10 riihipäivää. Ruis ja osa kaurasta puitiin kahdessa isossa riihessä.
.	Hevoskiertopuimakonettakin käytettiin suviviljojen puintiin. Puinnin lopetukseen saatiin kylältä höyrypuimakone, joka oli suuri uutuus ja valtava helpotus kaikin puolin raskaaseen puintityöhön.
1915	Pohjolan Poikakoti (nyk. Pohjolakoti) perustettiin toukokuun 15 päivänä.
1923	Metsäntutkimuslaitoksen Pyhäkosken kokeilualue perustettiin.
1926	Toivola-koti perustettiin.
1926	Linja autoliikenne alkoi kesällä Muhoksen ja Oulun välillä.
1926	Rautatietä rakennettaessa löytyi Hangaskankaalta kivikirves.
	Jo vuosina 1885-86 oli löydetty pyhänsivun Honkalan talon maalta noin 60 kiviesinettä.
1930	Rautatie tuli Muhokselle.
1931	Ponkilan riippusilta otettiin käyttöön. Silta on 71 metriä pitkä ja jänneväli on 60 metriä.
	Silta hyväksyttiin tiemuseokohteeksi vuonna 1982.
1932	Päivärinteen parantolan vihkiäisjuhlat pidettiin 30.6. Nimi muutettiin päivärinteen sairaalaksi v 1972. Sen perinteinen toiminta lakkasi v. 1994, mutta jatkui uudistetussa muodossa Päivärinteen palvelukeskuksena ja opetussairaalana, joka tarjosi hoito- ja kuntoutuspalveluja edustaen uutta ajattelua terveyspalvelujen alalla.
1935	Leppiniemen suosituiksi tulleilla juhannusjuhlilla oli yleisöä 3000 henkeä.
1935	Presidentti P.E. Svinhufvud laski 5.7 koskiveneellä Pyhäkosken.
1937	Matkailijayhdistyksen veneet kuljettivat 4588 koskenlaskijaa.
	Yksityisten koskiveneet myös kuljettivat matkailijoita.
1941	Perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö voimalaitosten rakentamiseksi Oulujokeen.
	Oulun kaupunki oli jo vuonna 1903 rakentanut pienen voimalaitoksen Lasaretin sivuhaaraan ja aloittanut vuonna 1939 Merikosken rakennustyöt.
1941	Pyhäkosken voimalaitoksen rakennustyöt alkoivat.
1944	Veneliikenne päättyi; oli alkanut vuonna 1887.
1945	Kauppias Antti Jurvakainen avasi ensimmäisen kauppansa 10.12. Leppiniemessä ns. Jurvakaisen mutkassa.
	Joulukuussa 1953 Jurvakainen avasi Muhoksen keskustassa uuden liiketalon, joka tuolloin oli maaseudun suurin ja uudenaikaisin myymälä Oulun seudulla.
	Vuonna 1986 Tavaratalo A. Jurvakainen sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon Lahden yrittäjäpäivillä.
1946	Maamiesseura järjesti kessunvalmistuskilpailut.
1949	Pällin voimalaitoksen rakennustyöt alkoivat ja laitos  valmistui vuonna 1954.valmistui vuonna 1954.
	Voimalaitos tuotti energiaa vuosittain 260milj.kWh. Putouskorkeus on 14 metriä.
1949	Pyhäkosken voimalaitoksen ensimmäinen kone käynnistyi maaliskuun lopussa.
1952	Montan voimalaitoksen rakennustyöt alkoivat ja laitos valmistui vuoden 1956 alussa.
	Sen energiatuotanto oli vuodessa 230milj.kWh ja putouskorkeus 12 metriä.
	Koneasema perustettiin poikkeuksellisesta maaperästä johtuen savikivimuodostuman ja moreenin päälle.
1952	Keskikoulu ja sen vieressä oleva vesitorni valmistuivat.
1952	Muhoslainen Armi Kuusela valittiin Suomen Neidoksi ja Miss Universumiksi, Maailmankaikkeuden kauneimmaksi.
1954	Maatalousnäyttely järjestettiin kesällä.
1954	Valtioneuvosto ja Oulujoki Oy sopivat kalanviljelylaitoksen rakentamisesta Monttaan voimalaitosten ja säännöstelyn kalakannoille aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi.
1964	Presidentti Urho Kekkonen osallistui Muhoksella järjestettyyn maatalousnäyttelyyn.
1968	Toukokuun 20.-23. Päivinä satoi lunta n. 20 senttimetriä.
1969	Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusasema otettiin käyttöön.
1971	Ammattikoulu ja uimahalli otettiin käyttöön.
1976	Nokian kumitehdas tuli Muhokselle.
1979	Koivikossa aloitti Maatalousopisto.
	Koivikon maanviljelykoulu oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1859.
1980	Suomen viimeisimpiä torppakontrahteja purettiin Muhoksella, kun Keräsen torppa Leppiniemessä siirtyi kokonaan Metsäntutkimuslaitoksen haltuun.
1981	Uusi vesitorni ja kaukolämpökeskus valmistuivat.
	Vesitornin korkeus on 44 metriä maanpinnasta ja 87 metriä merenpinnasta.
1984	Kotiseutupäivien yhteydessä paljastettiin kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen tekemä "Vanhat vaeltajat" -lohiveistos keskustorilla.
	Ensimmäisessä Muhoksen Mimmi -kilpailussa voiton vei Marita Ahonen.
1986	Koivu ja tähti -muistomerkki Monttaan. Toppeliuksen muistokivi.
1995	Muhoksen palokunta täytti 60 vuotta ja uusi paloasema vihittiin käyttöön.
1997	Koivu ja tähti -kulttuurikeskuksen vihkiäiset kotiseutupäivien aikaan.